Oulu kaipaa osaajia ja asuntoja
Kun valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) valittelee erityisesti matalapalkka-alojen työvoimapulaa, Oulun kaupunki kipuilee korkean teknologian osaajien puutteessa. Kaupungin johto kertoikin terveisensä maanantaina Kokoomuksen korkeimmalle johdolle patistellen valtiovaltaa aktiivisemmaksi myös asuntopolitiikan puolella.Oulu ja sen lähiympäristö on tällä hetkellä Suomen suhteellisesti voimakkaimmin kasvava alue. Viime vuosikymmenellä seudun väkiluku kasvoi yli 25 000 hengellä, josta Oulun kaupungin osuus oli noin 17 500.
Väkiluvun kasvu on huikea: yli 17 prosenttia niin kaupungissa kuin ympäristökunnissakin. Yksin viime vuonna Oulun väkiluku kasvoi 2 150 hengellä, josta syntyvyyden enemmyys oli 950 ja muuttovoittoa 1 200 henkeä.
Oulun kasvun taustalla on luonnollisesti korkean teknologian keskittymä, joka kerää työntekijöitä ja asukkaita läheltä ja kaukaa.
Osaajista pulaa
Viime vuosikymmenen lama vei kaupungin työpaikoista viidenneksen, noin 12 000 työpaikkaa. Vuosikymmenen puolivälistä alkanut kasvu on kuitenkin tuonut työpaikat takaisin, mutta kasvu on kohdistunut lähes pelkästään korkean teknologian aloille.
Kaupunginjohtaja Kari Nenosen mukaan palvelualojen työpaikkojen lisäyksestä on kuitenkin jo näkyvissä merkkejä.
”Pohjoisen piilaakso” ei kuitenkaan ole voinut köllötellä pelkästään päivänpaisteessa kasvun vuoksi. Oulun kaupungissa työttömyysaste oli viime vuonna 16,5 prosenttia eli lukumääräisesti noin 9 500 henkeä. Näistä pitkäaikaistyöttömien määrä on vakiintunut 2 500:een, joka on yli neljännes kaikista työttömistä.
Oulun ongelmaksi on muodostumassa myös pula korkean teknologian osaajista.
- Tarjolla oleviin työpaikkoihin ei tahdo löytyä enää tarpeeksi laadukkaita osaajia. Tämä alkaa muodostua kehityksen jarruksi niin Oulussa kuin muissakin suomalaisissa kasvukeskuksissa, kaupunginjohtaja Nenonen murehtii.
Asuntopolitiikkaan kaivataan otetta
Voimakas kasvuvauhti aiheuttaa ongelmia myös palvelutuotannossa. Oulun päättäjät murehtivat erityisesti asuntotuotannon pullonkauloja. Vaikka kaupunkiin valmistuikin 90-luvulla noin 9 500 uutta asuntoa – viime vuonna ennätykselliset 1 864 – asuntojen tarve säilyy edelleen suurena.
- Tulomuuttajat ovat nuoria ja nuorten asunnontarve on erityisen voimakasta. Lisäksi lamavuosina asuntotuotanto oli merkittävä työllistäjä, Nenonen kertoo.
Kaupunginisät haluaisivatkin arava- ja korkotukirahoituksen osuuden nostamista kysyntää vastaavaksi. Varsinkin asumisoikeusasuntojen kysyntä on suurta ja markkinatilanne vaatisi Nenosen mukaan suurempaa asuntokantaa asumisoikeusasuntojen puolelle.
Tonttipula Oulua ei vaivaa, sillä kaupunki on kyennyt turvaamaan lähivuosien kaavoituksen ja asuntotuotannon maatarpeet kysyntää vastaavaksi. Nenonen kiittelee tästä viime syksynä tehtyä verolain muutosta, jolla yksityishenkilöt ja kuolinpesät vapautettiin määräaikaisesti maan myynnin myyntivoittoverosta, jos myyvät maan kunnalle.
Vapaarahoitteisen omistusasuntotuotannon voimakas kasvukaan ei ole poistanut jatkuvaa vuokra-asuntojen tarvetta.
- Vuokra-asuntokantaa pitäisi voida käyttää nykyistä laajemmin uusien työntekijöiden asuttamiseen. Siksi arava- ja korkotukilainoitettujen vuokra-asuntojen asukasvalinnassa käytettäviä enimmäistulorajoja pitäisi nostaa, Nenonen ehdottaa.
Kaupunginjohtaja muistuttaa nykyisten tulorajojen olevan samat kuin vuodelta 1991 peräisin olevassa valtioneuvoston päätöksessä ja niiden johtavan nykytilanteessa yksipuoliseen asukasrakenteeseen vuokrataloissa.
ILPO KIURU
Oulu
31.7.2000
