Vs. päätoimittaja Ilpo Kiuru

28.7.2000

Verkkokauppa ei ota noustakseen

Verkkokauppaa on pidetty tulevaisuuden alana, onhan tietotekniikan kehitys luonut täysin uusia mahdollisuuksia niin myyjille kuin kuluttajillekin. Vaikka Suomi on väkilukuun nähden yksi maailman verkottuneimpia maita, verkkokauppa ei kuitenkaan ota noustakseen. Syitä on useita.

Verkkokaupan osuus kaupan kokonaismäärästä on tällä hetkellä marginaalinen, arviolta 0,2 prosenttia eli markoiksi muutettuna noin 400 miljoonaa. Vertailukohdaksi sopii esimerkiksi päivittäistavarakauppa, jota Suomessa käydään lähes 60 miljardin markan vuosivauhdilla.

Toistaiseksi verkkokauppa on jämähtänyt lähinnä kirjojen ja äänitteiden myyntiin. Elintarvikkeita verkon kautta myydään noin kahdeksasosa koko verkkokaupan myynnin arvosta. Loppu on muita kulutustavaroita, joista ison osan muodostavat perinteisen postimyynnin tuotteet.

Kuluttajien ostotottumuksia on vaikea muuttaa. Verkon kautta voi toki käydä näyteikkunaostoksilla niin auto-, maito- kuin vaatekaupassakin. Mielikuva hankittavasta tuotteestakin kenties syntyy näillä näyteikkunaostoksilla, mutta varsinainen ostotapahtuma jää toteutumatta.

"Suomalainen ei usko ennen kuin näkee", sanotaan. Hokema pätenee myös verkkokauppaan. Vaikka tuote on nähtävillä, se ei ole hypisteltävissä, kosketeltavissa eikä testattavissa. Sitä varten mennään liikkeeseen, jossa omakohtainen tutustuminen valittuun tuotteeseen tapahtuu, ja josta tuote joko ostetaan tai jätetään ostamatta.

Verkkokauppa ei toistaiseksi ole myöskään kyennyt merkittävästi kilpailemaan hinnoilla. Kodinkone, auto tai leipä ovat saman hintaisia kotikaupungin erikoisliikkeessä kuin verkkokaupassakin. Kuluttajan kukkaro näyttää vetävän kotiin päin.

Kuluttajia tuntuu edelleen arveluttavan myös verkkokaupan turvallisuus. Iso osa ostoksista on jo mahdollista tehdä pankkien päätepalveluihin kytkettyjen järjestelmien kautta, mutta joidenkin tuotteiden ja palvelujen hankinta edellyttää edelleen luottokortin tietojen näppäilemistä. Sitä suomalainen ei mielellään tee.

Uutiset tietokonerikollisten murtautumisista hyvinkin suojattuihin järjestelmiin eivät ainakaan vahvista kuluttajien uskoa verkkokaupan turvallisuuteen.

Yksi syy muiden joukossa lienee myös kuluttajien epävarmuus sen suhteen, millainen kuluttajansuoja verkkokauppaan liittyy.

Kaupan keskusliitto on laatinut yrittäjille sähköisen kaupankäynnin pelisäännöt yhdessä kuluttajaviranomaisten kanssa pyrkien luomaan toiminnalle perusperiaatteet ja tervehdyttämään toimintaa.

Tällä hetkellä lainsäädäntö ei kuitenkaan tunne sähköistä kaupankäyntiä. Monilla onkin harhakäsitys, että verkkokaupan pelisäännöt ovat täysin vapaat. Käsitys ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä kuluttajansuojalaki koskee kaikkea kauppaa. Verkkokauppaan sovelletaan samoja sääntöjä kuin tavalliseen postimyyntiin.

Tekeillä olevassa kuluttajansuojalain uudistuksessa mainitaan erikseen, että sähköinen kauppa on etämyyntiä. Hallitukselta valmistunut lakiesitys sisältää myös joitakin verkkokauppaa koskevia erityissäännöksiä.

Verkkokauppa on joustava kaupankäynnin tapa. Sen suosion kasvu edellyttää kuitenkin vielä teknologian lisäkehitystä, tarkennettua säännöstöä sekä kuluttajien asennemuutosta.

ILPO KIURU