Kilpailukykyyn täytyy satsata
Kasvun aika on käytettävä kilpailukyvyn parantamiseen, sillä jossakin vaiheessa myös euro vahvistuu. Jos kilpailukyvyn takana on ainoastaan heikko euro, niin voimme sanoa hyvästi menestymisellemme maailman markkinoilla. Heikon euron aikana saatuja tuloja olisi käytettävä kilpailukyvyn parantamiseen ja asemien vahvistamiseen, Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Sampsa Saralehto sanoo.
Suomen talouden kasvulukuja on nostettu moneen kertaan ja nyt ennakoidaan viiden prosentin kokonaistuotannon kasvua tälle vuodelle. Talouspolitiikan linjavalinta on ollut laman jälkeen varsin selkeä. On pyritty ylläpitämään riittävä kilpailukyky, jotta vienti voisi kasvaa. Heikko euro on osaltaan mahdollistanut hyvän vientimenestyksen.
Talouskasvu on lisännyt työllisyyttä, mutta edelleen työttömyys on korkealla tasolla. Valtiontalous on vihdoinkin saatu ylijäämäiseksi ja velkaantumiskierre on onnistuttu pysäyttämään. Kokonaistuotannon raju kasvu supistaa velan suhteellista osuutta. Kasvun voimistuminen tuo enemmän verotuloja kuin on arvioitu. Tämä antaa pelivaraa talouspoliittisessa päätöksenteossa.
Suomessa harjoitettavan talouspolitiikan omissa käsissä oleva välineistö on euroaikana rajallinen, sillä rahapolitiikka on koko euroalueella yhteistä. Politiikan tekoon tarvittavista välineistä merkittävin on valtion vuosittainen budjetti.
Menojen lisäykset täytyy torjua
Julkisten menojen kasvattamispaineet voimistuvat sitä mukaa kun valtion talouden ylijäämä kasvaa. On helppo löytää kohteita, joita valtion olisi rahoitettava. Julkisessa keskustelussa on ehkä jo kyllästytty vaatimuksiin pitää valtion menot kurissa ja supistaa niitä. Menojen uusi ajanmukainen kohdentaminen ja supistaminen saattavat tuntua jankuttamiselta. Menojen kasvattaminen on kuitenkin päättäväisesti torjuttava.
Kuitenkaan taloudellisesti kannattavia julkisia investointeja ei saa suoralta kädeltä torjua. Pelkillä menojen leikkauksilla ei pidetä kansantaloutta kilpailukykyisenä. On huolehdittava esimerkiksi tiestön, rautateiden ja muun infrastruktuurin kunnosta.
Urho Kekkosta vapaasti lainaten voi nyt kysyä samalla tavoin kuin 1950-luvun alussa, että onko maallamme malttia vaurastua enemmän. Tätä varten on turvattava koulutukseen, tutkimukseen ja markkinointiin käytettävät julkiset varat.
Hallituksen esitys valtion omistamien yritysten yksityistämisestä on kannatettava. Valtion ei enää tarvitse olla yritysten omistajana samalla tavalla kuin aikaisemmin. Kuitenkin on pidettävä huoli siitä, että yritykset yksityistetään oikea-aikaisesti ja varmistetaan yritysten toiminnan jatkuminen Suomessa. Yhteistä omaisuutta ei saa lahjoittaa pois, vaan siitä on saatava markkinahinta.
Inflaatio kiihtyy uhkaavasti
Työmarkkinajärjestöjen neuvottelemat palkkaratkaisut ohjaavat merkittävästi koko kansantaloutta. Kevään 2000 palkkaratkaisut olivat jonkin verran kilpailijamaitamme korkeammat. Palkkaratkaisuilla on euroaikana suurempi merkitys kuin aikaisemmin. Yrityksillä on itsellään entistä suurempi vastuu kilpailukyvystään ja liian korkeat yleiset palkkaratkaisut tuhoavat yritysten kannattavuutta. Enää ei voida huutaa apuun Suomen Pankkia.
Ongelmaksi on muodostumassa hintojen yleinen nousu. Suomen inflaatio on jo euromaiden kärjessä. Tämä johtuu suurelta osin raakaöljyn hinnan noususta, mutta myös Suomen omien markkinoiden huonosta toiminnasta. Inflaation kanssa on oltava varovainen, sillä se tuhoaa hyvänkin kilpailukyvyn nopeasti ja tehokkaasti.
Euroopan keskuspankin politiikka on ollut Suomen kannalta tarkasteltuna ehkä jonkin verran liian kevyttä. Viimeisin koron nosto oli oikean suuntainen Suomen tilannetta ajatellen ja mahdollistaa verojen alentamista.
Suomi on sijoittunut hyvin kansainvälisissä kilpailukykyä koskevissa vertailuissa. Tänä vuonna ylsimme kolmannelle sijalle sveitsiläisen IMD -instituutin vertailussa. Ensimmäisenä oli Yhdysvallat ja toisena Singapore.
Juuri lamavuosien jälkeen vuonna 1996 Suomi oli sijalla 15. Tuolloin Hongkong oli kolmantena, nyt se on sijalla 14. Suomen vahvuuksina mainitaan suorat sijoitukset Suomeen, kotimainen säästämisaste sekä huipputeknologian soveltaminen. Heikkouksia ovat puolestaan korkeat verot, julkinen velka sekä passivoiva työllisyyslainsäädäntö.
Myöhäinen rakennemuutos
Suomea vaivaa myöhäinen rakennemuutos; vasta Euroopan unionin jäsenyys on saanut talouden jäykkiä rakenteita mukautumaan vähitellen uuteen tilanteeseen. Rakennemuutos näkyy väestön muuttona kasvukeskuksiin ja asuntopulana etelän kaupungeissa.
Kasvua ei voida rajoittaa siellä missä ovat luontaiset kasvuedellytykset. Nyt olisi aika rohkeasti kohentaa rakenteita vastaamaan uuden vuosituhannen haasteita. Vaikka vanhojen toimintojen kannattajia varmasti riittää, niin tulevaisuus on turvattava rohkeilla päätöksillä. Yritykset sijoittuvat sinne, missä ovat parhaat edellytykset.
Kasvun aika on käytettävä kilpailukyvyn parantamiseen, sillä jossakin vaiheessa myös euro vahvistuu. Jos kilpailukyvyn takana on ainoastaan heikko euro, niin voimme sanoa hyvästi menestymisellemme maailman markkinoilla. Heikon euron aikana saatuja tuloja olisi käytettävä kilpailukyvyn parantamiseen ja asemien vahvistamiseen.
Vain jatkuva kärjessä olo turvaa menestymisen kovenevassa kilpailussa. Tuleva syksy näyttää millainen on Suomen 2000-luvun alku. Menestyksen avaimet ovat tällä kertaa todella omissa käsissämme, sillä muiden tekemiä virheitä ei välttämättä tarvitse toistaa.
SAMPSA SARALEHTO
28.7.2000
Kirjoittaja on Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja ja Euroopan unionin talous- ja sosiaalikomitean jäsen.
