Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Temelinin ydinvoimala käynnistyy Tshekissä ilman kansanäänestystä



Samanaikaisesti kun osa Länsi-Euroopan maista on luopumassa ydinvoimasta, keskisessä Itä-Euroopassa puolestaan suunnitellaan ja otetaan käyttöön uusia ydinvoimaloita. Lähes 15 vuotta kestänyt sekasortoinen epävarmuus Tshekin energiapolitiikan päämääristä päättyi heinäkuun alussa, kun polttoaineen lataus käynnistettiin Temelinin ydinvoimalan ensimmäiseen reaktoriin.


Tuolloin ratkesi se, ettei ympäristösuojelijoiden tai Itävallan epäilyillä voimalan turvallisuudesta ole merkitystä. Tshekin hallitus ei taipunut kansanäänestyksen järjestämiseen, vaikka sitä vaati 115 000 kansalaisadressin allekirjoittajaa, ja myös presidentti Vaclav Havel antoi hankkeelle epäsuoran tukensa.

Hallitus piti päänsä myös sen jälkeen, kun ympäristöaktivistit maalasivat tuhat kertaa ei-sanan Temelinin ydinvoimalaan johtavalle tielle ja sen pysäköintialueille.

- Meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ydinvoima, jos haluamme korvata ruskohiilen, jota riittää vuoteen 2030. Vesi- ja kaasuvaroja meillä ei ole, tuuli- ja biokaasu kuulostavat absurdeilta, sanoo Temelinin voimalan tiedotuspäällikkö Milan Nebasar.

Ydinvoimalan käyttöönotto takaa myös sen, että kansainväliset investoijat kiinnostuvat Tshekin valtion omistamista energiamarkkinoista, joiden yksityistämisen uskotaan alkavan vuonna 2002.


Rakennusurakka kesti 15 vuotta

Tshekin toista ydinvoimalaa Temeliniä on rakennettu vuodesta 1984. Suunnitelmat ovat muuttuneet monta kertaa. Sekä suunnittelu että rakennustyöt on keskeytetty välillä pitkiksi ajoiksi, ja kustannukset ovat moninkertaistuneet vuosien kuluessa.

Venäläistyyppisen VVER-1000:n kahden reaktorin hinnaksi arvioidaan nyt lähes 100 miljardia Tshekin kruunua, noin 17 miljardia markkaa. Vastustajat ovatkin epäilleet, ettei Temelinistä tule koskaan taloudellisesti kannattavaa.

Tiedotuspäällikkö Nebasar kuitenkin vakuuttaa, että voimala kyllä maksaa itsensä 40 vuodessa, mikä on länsitekniikalla vahvistetun voimalan arvioitu elinikä.

Tshekin energiasta tuotetaan hiilivoimalla 75 prosenttia. Vuonna 1985 käynnistetyn Dukovanyn ydinvoimalan osuus energiantuotannosta on 20 prosenttia. Kun Temelinin molemmat reaktorit otetaan käyttöön, ydinvoiman osuus nousee 40 prosenttiin.


Yllättäen edellä aikataulustaan

Temelinin voimalan koekäyttö aloitetaan loppuvuodesta ja kaupallinen tuotanto käynnistyy ensi keväänä. Polttoaineen lataamiseen päästiin "yllättäen" ennakoitua aiemmin, mikä herätti epäilyksiä siitä, että sillä torpedoitiin lopullisesti kansanäänestys.

- Aiemmin meitä syytettiin hidastelusta, nyt liiasta kiireestä. Teemme kaiken kansainvälisessä valvonnassa. Tshekin laki ei edellytä kansanäänestyksen järjestämistä, eikä siinä nyt olisi enää järkeä, sillä ydinvoimala on jo valmis, sanoo tiedotuspäällikkö Milan Nebasar.

Nebasar sanoo, ettei Temelin jää viimeiseksi ydinvoimalaksi Tshekissä. Hän arvioi, että ydinvoimasta luopumassa olevat Saksa ja Ruotsi pyörtävät vielä päätöksensä ja seuraavat Tshekin esimerkkiä. Naapurimaa Itävallan kauhunsekaiset reaktiot Nebasar kuittaa politiikaksi.

- Itävalta vastustaa voimaloitamme vain estääkseen pääsymme EU:hun.


"Emme kaipaa hiilenkatkua"

Gallupien mukaan kaksi kolmasosaa tshekeistä kannattaa ydinvoimaa. Pienessä hedelmätarhojen, maissi- ja perunapeltojen ympäröimässä Temelinin kylässä tunteet ovat ristiriitaiset, vaikka kylän noin 200 asukkaasta puolet saakin leipänsä ydinvoimalasta. Toinen puoli asukkaista on eläkeläisiä.

- Pelottaahan se, kun voimala käynnistyy. Toisaalta kauppa käy nyt vähän paremmin, sanoo kyläkauppias Sarka Zemanova, jonka kaupan terassilla yövuorosta päässeet voimalan turvamiehet nauttivat aamuoluitaan.

- Minä äänestän "kyllä", sillä en kaipaa ruskohiilen katkua, sanoo prahalainen teknikko Jan Hradecky, joka on kesälomallaan patikkaretkellä Etelä-Böömin maalaisidyllissä.


Ydinvoimaloista ei luovuta idässä

Samanaikaisesti kun Ruotsi ja Saksa ovat luopumassa ydinvoimasta, keskisessä Itä-Euroopassa puolestaan suunnitellaan ja otetaan käyttöön uusia ydinvoimaloita.

Länsi-Euroopassa ei ole avattu viime aikoina uusia ydinvoimaloita muualla kuin Ranskassa. Slovakiassa sijaitsevan Mochovcen ydinvoimalan toinen reaktori käynnistettiin viime vuoden lopulla. Mochovceen on suunniteltu vielä kaksi yksikköä, joiden rakentamisesta ei kuitenkaan ole varmuutta.

Mochovecen lisäksi Slovakiassa toimii Bohunicen ydinvoimala, jonka kaksi vanhinta reaktoria on määrä sulkea 2006-2008. Myös Ukrainassa rakennetaan lisää ydinvoimaa Rovnoon ja Melnitskiin. Romaniassa on rakenteilla toinen voimalayksikkö Cernavodaan.

Bulgaria on sitoutunut aikaistamaan Kozlodyin vanhimpien reaktorien sulkemista, mikä oli ehtona EU-neuvottelujen aloittamiselle alkuvuodesta. Käytännössä Bulgarian energiapolitiikka perustuu kuitenkin ydinvoimaan ja Kozlodyin reaktoreiden käyttöiän jatkamiseen.

Tshekissä ei ole virallisia päätöksiä ydinvoiman jatkorakentamisesta. Temelinin voimalan ei kuitenkaan uskota jäävän viimeiseksi. Temelinin lisäksi Tshekissä toimii Dukovanyn ydinvoimala.

Kaikissa keskisen Itä-Euroopan ydinvoimamaissa voimaloiden turvallisuutta on lisätty länsimaisen tekniikan avulla. Kansainväliset valvontajärjestöt arvioivat, että parannusten jälkeen idän ydinvoimalat täyttävät samanikäisten läntisten voimaloiden turvallisuusnormit.

STT-IKK
28.7.2000


Ulkomaat -sivulle