Kansalaisten ja poliitikkojen esityslistat eivät kohtaa
Kun poliittiset johtajat puhuvat budjetin kehyksistä, kansalaiset hillitsisivät hintojen nousua. Ja kun poliitikot vääntävät kättä Itävallasta, kansalaiset hillitsisivät EU-intoa. Ja kun hallitus päättää sadan kiintiöpakolaisen ottamisesta maahan, äänestäjät turvaisivat kunnalliset palvelut. Miksi politiikan esityslistat eivät kohtaa?Suomen Gallupin toteuttama neljän puolueen yhteistutkimus osoittaa jälleen kerran, kuinka kansalaisten poliittinen esityslista poikkeaa poliitikkojen vastaavasta. Tutkimuksessa kysyttiin, kuinka riittävästi politiikassa kiinnitetään huomiota eri asioihin.
Valtamediaa seuraamalla voisi kuvitella poliitikkojen alkuvuoden esityslistan koostuneen lähinnä presidentinvaaleista, Itävallan erikoiskohtelusta EU:ssa, Esko Ahon (kesk.) Harvard-opinnoista ja vaikkapa postin oman konttoriverkoston karsinnasta. Politiikassa on toki tapahtunut muutakin, mutta kestopuheenaiheet ovat mainitun kaltaisia.
Kansalaisten arvoasteikossa kärkisijan saavat kuitenkin aivan muut asiat. Äänestäjille useimmat asiat ovat niin sanottuja leipäkysymyksiä, konkreettisia ja lähellä olevia. Kansalaisia kiinnostavat erityisesti turvallisuuteen liittyvät kysymykset, kun turvallisuus ymmärretään laajana käsitteenä.
Rikollisuus ja väkivalta kärjessä
Turvallisuusodotukset näkyvät voimakkaimmin kansalaisten käsityksissä rikollisuuden ja väkivallan torjunnasta. Lähes neljä viidestä on sitä mieltä, että asiaan kiinnitetään liian vähän huomiota.
Rikollisuus ja väkivalta eivät määrällisesti ole mitenkään merkittävästi kasvaneet, mutta rikollisuuden muodot ovat muuttuneet. Samoin väkivaltarikokset ovat raaistuneet. Media myös kaivelee ja uutisoi rikoksia aikaisempaa yksityiskohtaisemmin. Kansalaisten suhtautuminen rikollisuuteen ja väkivaltaan onkin vastaus näihin ilmiöihin.
Turvallisuudesta, vaikkakin aivan toisenlaisesta, on kysymys myös silloin, kun kansalaiset haluaisivat kiinnittää merkittävästi enemmän huomiota sekä työttömyyden vähentämiseen että työllisyyden parantamiseen. Kolme neljästä on sitä mieltä, ettei työllisyyskysymyksiin ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Ei sittenkään, vaikka työttömyysluvut kuukausi toisensa jälkeen kaunistuvat.
Syrjäytyminen, tuloerot ja palvelut
Henkilökohtaiseen turvallisuuteen liittyvät myös kansalaisten esityslistan kärjessä olevat muut asiat.
Viime vuosikymmenen laman ja saneerausten pyörteissä työpaikkansa säilyttäneet kipuilevat nyt henkiseen turvallisuuteen liittyvien asioiden kanssa. Kolme neljästä suomalaisesta on sitä mieltä, että työntekijöiden työuupumuksen vähentämiseen kiinnitetään liian vähän huomiota.
Optiot, kultaiset kädenpuristukset ja johtajien muhkeat kuukausipalkat lienevät puolestaan antaneet sysäyksen siihen, että lähes kolme neljännestä suomalaisista kiinnittäisi huomattavasti enemmän huomiota yhteiskunnallisen eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiseen.
Tuloerojen kaventaminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kohentaminen ovat vastaavasti joka kolmannen suomalaisen poliittisella esityslistalla olennaisia asioita. Enemmän kuin joka kolmas pyrkisi myös turvaamaan kunnalliset palvelut.
Joka kolmannen suomalaisen mielestä poliitikkojen olisi syytä kiinnittää enemmän huomiota myös kohtuuhintaiseen asumiseen, kaupunkien sosiaalisiin ongelmiin sekä maan alueellisten erojen kaventamiseen.
Hiukan aiempaa enemmän kansalaisten mielenkiinto kohdistuu nyt myös tuloverotuksen alentamiseen, maan sisäisen muuttoliikkeen hillitsemiseen sekä hintojen nousun hillitsemiseen ja inflaation torjuntaan.
Yksityistäminen ja kilpailuttaminen häntäpäässä
Kansalaisten esityslistan loppupää kuulostaa erehdyttävästi poliittisten johtajien agendan alkupäältä.
Yli 40 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että EU:n laajentaminen ja sen toimintamuotojen uusiminen saavat osakseen turhan paljon huomiota Suomen onnistuneesta puheenjohtajuuskaudesta huolimatta.
Tielaitoksen organisaation uusiminen tai postin oman konttoriverkon supistaminen eivät nekään liene kansalaisten kanalta päällimmäisimpiä asioita. Useampi kuin joka kolmas katsoo, että julkisten palveluiden yksityistämiseen ja kilpailuttamiseen kiinnitetään liikaa huomiota.
Turhan paljon on kansalaisen kannalta julkisuudessa ollut myös yritysten kilpailukyvyn parantaminen. Maanpuolustuskyvystä huolehtiminen, energian saannin turvaaminen sekä sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen sen sijaan ovat suomalaisten mielestä saaneet sopivasti huomiota.
Kansalaisten poliittisen esityslistan järjestys on pysytellyt suhteellisen vakaana koko ajan. Viime syksystä muutosta on tapahtunut jonkin verran.
Nyt kansalaiset odottavat hiukan aiempaa enemmän huomiota ja toimenpiteitä työllisyyden kohentamiseen, hintojen nousun hillintään, tuloerojen kaventamiseen, valtion velan vähentämiseen, kunnallisten palveluiden turvaamiseen sekä kaupunkien sosiaalisten ongelmien vähentämiseen.
ILPO KIURU
28.4.2000
