Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Työryhmä rajoittaisi elokuva- ja televisioalan koulutusta



Elokuva- ja televisioalan koulutustarpeita linjannut työryhmä ei pidä taloudellisesti eikä laadullisesti järkevänä lisätä alan koulutuksen määrää. Työryhmä turvaisi alan ammattilaisten koulutuksen laadukkuuden ja selkeyttäisi alan oppilaitosten työnjakoa.


Työryhmä tarkasteli nyt ensimmäistä kertaa yhden alan yliopisto- ja ammattikorkeakoulutasoista koulutusta samana kokonaisuutena.

Työryhmän mielestä ei ole taloudellisesti eikä laadullisesti järkevää lisätä alan koulutuksen määrää. Erityisesti ammattikorkeakouluihin on perustettu viime vuosina runsaasti uusia koulutusyksikköjä ja aloituspaikkoja.

Elokuva- ja televisioalaa joko yliopistossa tai ammattikorkeakouluissa hakee vuosittain opiskelemaan reilusti yli kaksituhatta nuorta, joista aloituspaikka on tarjolla noin 250:lle.

Lisäksi elokuva- ja televisioalan koulutusta järjestetään mm. omaehtoisena aikuiskoulutuksena tai työllisyyskoulutuksena lukuisissa oppilaitoksissa.

- Vaikka audiovisuaalinen ala kokonaisuudessaan kasvaa nopeasti, se ei riitä työllistämään kaikkia elokuva- ja televisioalalle koulutettuja ympärivuotisesti ja täysipäiväisesti. Alan korkeakoulututkinnon suorittaneet joutuvat kilpailemaan suppeamman koulutuksen saaneiden kanssa, työryhmä sanoo.

Ajanmukainen koulutus on erittäin kallista ja vaatii mittavia laiteinvestointeja, minkä takia kaikissa yksiköissä ei ole mahdollista antaa riittävän korkeatasoista koulutusta. Sopivia työharjoittelupaikkojakaan ei riitä kaikille. Työryhmän mielestä ongelmaksi on muodostumassa myös pätevän opettajakunnan saatavuus.

- Oppilaitosten yhteistyön tulisi olla säännöllistä ja tehokkaampaa. Esimerkiksi kalliita laitteita hankittaessa tulisi sopia niiden yhteisestä käytöstä, työryhmä esittää.

Koulutuksen rahoitusta olisi työryhmän mielestä monipuolistettava ja lisättävä ulkopuolisen tutkimus-, täydennyskoulutus- ja kehittämisrahoituksen osuutta.

- Myös Teknologian kehittämiskeskus TEKES:n tulisi rahoittaa alan soveltavaa tutkimusta, muistiossa esitetään.


Työnjako selväksi

Työryhmä kaipaa selkeää työnjakoa yliopisto- ja ammattikorkeakoulutukselle sekä eri ammattikorkeakoulujen välille. Työryhmä esittää, että alan yliopistotasoinen opetus ja tutkimus keskittyisi edelleen Taideteolliseen korkeakouluun. Myös elokuva- ja televisioalan jatko- ja täydennyskoulutusta tarvitaan lisää.

Alan ammattikorkeakoulutusta järjestetään yhteensä seitsemässä ammattikorkeakoulussa Helsingin seudulla, Turussa, Tampereella, Lahdessa, Vaasassa ja Torniossa. Ammattikorkeakoulujen tehtävänä olisi kouluttaa päteviä ammattilaisia työelämän tarpeisiin.

Ammattikorkeakoulujen pitäisi työryhmän mielestä sopia keskinäisestä työnjaosta. Kunkin yksikön olisi keskityttävä nykyistä enemmän omalle vahvuusalueelleen työelämän tarpeiden mukaisesti.

- Ammattikorkeakouluilta tulisi edellyttää, että niillä on omalla alallaan riittävästi päätoimisia yliopettajia ja muuta henkilökuntaa. Tarvittavaa opettajan- ja täydennyskoulutusta tulisi järjestää yhteistyössä Taideteollisen korkeakoulun kanssa. Myös työharjoittelun sisältöä olisi kehitettävä, työryhmä sanoo.


Lisää määräaikaisia professorien virkoja

Työryhmä ehdottaa, että Taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen osastolle perustettaisiin lisää määräaikaisia professorin virkoja kaikkiin osaston seitsemään pääaineeseen. Korkeakoulun yhteyteen valmistunut mediakeskus Lume uusine laitteineen soveltuu työryhmän mukaan hyvin alan tutkimukseen ja jatkokoulutukseen.

Työryhmä esittää myös, että Taideteollisen korkeakoulun tulisi lisätä elokuvataiteen osaston käyttöön toimintamäärärahaa reilusti. Tulossopimuskauden 2001-2003 viimeisenä vuonna osaston määrärahan pitäisi olla nykyisen 6,5 miljoonan markan sijasta 13 miljoonaa markkaa.

Ulkopuolisen rahoituksen tavoitteeksi asetetaan vuodelle 2003 kolme miljoonaa markkaa.

Työryhmän mielestä elokuva- ja televisiokoulutuksen eriyttämistä Taideteollisessa korkeakoulussa omaksi koulutusorganisaatiokseen voidaan harkita tarpeen mukaan erikseen. Lisäksi työryhmä ehdottaa, että elokuva- ja televisiokoulutus kytketään suunnitteilla olevaan virtuaaliyliopistohankkeeseen.

Elokuva- ja televisioala on liikevaihdolla mitattuna yksi nopeimmin kasvavista aloista kulttuuriteollisuudessa. EU:n arvioiden mukaan koko audiovisuaalinen ala työllistää kokopäiväisesti noin 1,8 miljoonaa ihmistä.

Muun muassa jakelukanavien digitalisoinnin ja teknologian kehittymisen myötä alan odotetaan työllistävän noin neljä miljoonaa henkilöä vuonna 2005.

IKK
28.4.2000


Kotimaa -sivulle