Heikko euro aiheuttaa paineita
EKP nosti ohjauskorkoaan
Euroopan keskuspankki nosti torstaina ohjauskorkoaan prosenttiyksikön neljänneksen 3,75 prosenttiin.Korotus ei tullut yllätyksenä, sillä keskuspankki ilmaisi jo pari viikkoa sitten pääjohtaja Wim Duisenbergin suulla olevansa valmis kiristämään rahapolitiikkaa.
Koronnostopäätös osui sellaiseen EKP:n neuvoston kokoukseen, jonka jälkeen ei järjestetty tiedotustilaisuutta. Tiedotteessaan EKP perusteli korotusta euroalueen hintavakautta uhkaavilla paineilla.
Harmaita hiuksia EKP:lle aiheuttaa etenkin euron matala kurssi, joka nostaa tuontihintoja ja siten ruokkii inflaatiota. Lisäksi pankki kiinnitti huomiota rahan määrään rivakkaan kasvuun. Euroalueen talousnäkymiä se kiitteli suotuisiksi.
Valuuttamarkkinoilla EKP:lta odotettiin ennakkoon koronnostoa, mutta heti päätöksen julkitulon jälkeen euron kurssi vajosi historiansa pohjalukemiin, alle 0,92 dollariin. Pian sukelluksensa jälkeen euro tosin lähti vahvistumaan.
- EKP:n koronnosto osoittaa, että se on huolissaan heikosta eurosta. Ja koska euro tuskin lähiaikoina merkittävästi vahvistuu, uusia koronnostoja on odotettavissa, arvioi ABN Amron analyytikko Robert Lind uutistoimisto Reutersille.
Rahapolitiikka ollut kevyttä
EKP toisti koronnostosta ilmoittaessaan tutuksi käyneen näkemyksensä, jonka mukaan euron nykyinen kurssitaso ei heijasta euroalueen talouden vahvoja perustekijöitä.
Analyytikkojen mukaan EKP:lla ei kuitenkaan ole edellytyksiä puhua euron kurssia ylös, etenkään niin kauan kuin Yhdysvaltain talous pysyttelee Eurooppaan nähden etulyöntiasemassa.
EKP on nostanut ohjauskorkoaan neljä kertaa sitten viime vuoden marraskuun. Näiden nostojen myötä ohjauskorko on kivunnut 2,5 prosentista nykyiseen 3,75 prosenttiin.
Aktia-pankin pääekonomisti Timo Tyrväinen on arvioinut, että EKP:n kannattaa olla etupainotteinen koronnostoissaan, koska siinä tapauksessa rahapolitiikkaa ei juuri tarvitse kiristää enää ensi syksynä ja ensi vuoden keväällä.
Viimeaikaisista koronnostoista huolimatta EKP:n rahapolitiikka on pysytellyt varsin keveänä ja siten tukenut euroalueen talouskasvua. Suomen kannalta EKP:n korkotasoa on asiantuntijapiireissä luonnehdittu liian matalaksi, koska meillä talous kasvaa vahvemmin kuin euroalueella keskimäärin.
STT-MH
28.4.2000
