Lakiviidakkoa yksinkertaistetaan
Iso eläkeremontti vireillä
Eläkelakeihin kaavaillaan isoa remonttia. Tavoitteena on malli, jossa eläke karttuu koko työhistorian perusteella.Eläke alkaisi karttua jo 18-vuotiaana ja kertyisi myös 65 ikävuoden jälkeen. Uudistusta on valmisteltu jo vuoden verran, ja se on ollut esillä ns. Puron työryhmässä, jossa on työmarkkinajärjestöjen ja tel-yhtiöiden edustus.
Muutoksella pyritään yksinkertaistamaan monimutkaista eläkelakiviidakkoa eli nykyiset työeläkelait tel, lel, tael ja yel yhdistettäisiin yhdeksi uudeksi työeläkelaiksi.
Tavoitteena on, että eläketurvan sisältö ei muuttuisi sen mukaan, onko eläke syntynyt yhdestä yhtenäisestä työsuhteesta vai pätkittäin useasta eri työsuhteesta.
Uudistuksessa eläke karttuisi nykyisen lel-mallin mukaisesti eli eläke perustuisi työssäoloaikaisiin kokonaisansioihin. Kokonaisansioita perustellaan sillä, että näin eläkettä saa siitä, mistä on maksettu.
Nykyisen eläkejärjestelmän epäkohtana on pidetty sitä, että vanhuuseläke alkaa karttua vasta 23-vuotiaana. Jos työntekijä ei nykyisin nosta eläkettä täytettyään 65 vuotta, eläkkeeseen maksetaan ns. lykkäyskorotus, joka on noin 0,6 prosenttia eläkkeen määrästä lykkäyskuukautta kohden. Tämä haluttaisiin säilyttää.
Ehdotuksessa on lähdetty siitä, että yli 60-vuotiailla oleva ns. 2,5 prosentin superkarttuma poistettaisiin. Valmistelijoiden mukaan superkarttuma ei ole täyttänyt sille asetettua tavoitetta, että ihmiset pysyisivät työelämässä nykyistä pidempään.
Kaksi leiriä
Vaikka eläkelakiremontti on ollut Puron työryhmässä esillä, ryhmä ei ole sen seikkaperäisemmin ottanut kantaa siihen. Työmarkkinakentässä on kuitenkin selvästi kaksi leiriä, kun puhutaan eläkeperusteista.
SAK ja työnantajat kannattavat koko työhistoriaa eläkkeen perustaksi. Akava ja STTK taas lähtevät siitä, että eläkkeelle siirtymisajan elintaso säilyy. Siksi ne ovat ajaneet mallia, jossa eläke määräytyy parhaimpien tulovuosien mukaan.
Työmarkkinajärjestöjen kaksijakoisuus näkyi selvästi jo vuonna 1995, kun siirryttiin nykyiseen järjestelmään. Sitä ennen eläke tel-järjestelmässä määräytyi kunkin työsuhteen neljän viimeisen vuoden perusteella siten, että huonoin ja paras tulovuosi tiputettiin pois keskipalkkaa laskettaessa.
Voimassaoleva säännös, jonka mukaan eläke määräytyy kymmenen viimeisen työvuoden perusteella, toteutuu vain silloin, kun työntekijä on ollut yli 10 vuotta saman työnantajan palveluksessa.
Eläkeasiantuntijoiden mukaan työeläkelain piirissä olevista työsuhteista vain kymmenesosa on tällaisia. Tämän mukaan valtaosa eläkkeistä määräytyy yksityisellä sektorilla jo nyt kokonaisansioiden mukaan.
Kustannusvaikutukset
Eläkelakiremonttia ovat valmistelleet monet eläkejärjestelmän asiantuntijat eläkeyhtiöistä ja Eläketurvakeskuksesta. Heidän mukaansa remontti toisi tuntuvia eläkesäästöjä. Valmistelijoiden mielestä uudistusta tulee tarkastella kokonaisuutena eikä erillisinä paloina.
Uudistuksella tähdätään myös siihen, että yksi työeläkeyhtiö hoitaisi kaikki työntekijät, ja kaikki eläkelaitokset hoitaisivat kaikkien työeläkelain piiriin kuuluvien työntekijöiden eläketurvaa.
Tämä merkitsisi sitä, että lailla perustetut eläkelaitokset joutuisivat sopeuttamaan toimintansa uusien säännösten mukaiseksi. LEL Työeläkekassa jo ilmoitti valmistautuvansa yhtiöittämiseen.
Valmistelijoiden mukaan uusi laki pitäisi saada voimaan mahdollisimman pian. Ennen syksyn kunnallisvaaleja asian seikkaperäisempi käsittely tuskin tulee esille.
STT-MH
28.4.2000
