Euroopan neuvosto haastoi Venäjän:
Haluaako Venäjä olla eurooppalainen sivistysvaltio?
Viime vuosikymmenen loppua kohden Venäjän kansainvälinen arvovalta väheni. Boris Jeltsinin presidenttiyden viimeiset sekavat vuodet johtivat maan alamäkeen. Jeltsinin ja hänen seuraajansa Vladimir Putinin johtaman Venäjän sodankäyntitapa Tshetshenian sodassa jatkoi tuota alamäkeä.Jeltsinin siirtyessä syrjään vs. presidentti ja presidenttiehdokas Putin halusi näyttää kansalle olevansa vahva johtaja ja manifestoida Venäjän olevan suurvalta, joka ei salli sisäisiin asioihinsa puuttumista. Tshetshenian taistelijat ja siinä ohessa myös siviiliväestöä murskattiin raa`oin ottein kansainvälisistä protesteista huolimatta.
Venäjän ylimielisyys kansainvälisen yhteisön protesteja kohtaan huipentui YK:n arvostetun ihmisoikeusvaltuutetun Mary Robinsonin vierailuun Kaukasiaan. Venäjän viranomaiset näyttivät leikkivän kissa ja hiiri -leikkiä Robinsonin kanssa, joka ei päässyt vierailemaan pidätysleireillä.
Venäjän hallitus tiesi, ettei YK:lla ole hampaita sitä vastaan, sillä YK:ssa Venäjällä on suurvallan erityisstatus. Mutta Euroopan neuvostossa (EN) se on haavoittuvainen.
Venäjän jäsenyys EN:ssa puntarissa
Robinsonin kohtelu lienee ollut se piste i:n päälle, joka sai EN:n parlamentaarisen yleiskokouksen reagoimaan muutenkin kuin vain sanallisesti Venäjää vastaan. Yleiskokous riisti Venäjän edustajilta äänioikeuden yleiskokouksessa ja sen komiteoissa.
Lisäksi yleiskokous esitti suosituksen ministerikomitealle, että sen tulisi jäädyttää Venäjän jäsenoikeudet koko EN:ssa, jos Venäjä ei ryhdy vakaviin rauhaneuvotteluihin tshetsheenien kanssa, lopeta ihmisoikeusloukkauksia ja salli sota- ja ihmisyysrikosten riippumatonta tutkimista.
Parlamentaarinen yleiskokous tuomitsi erityisesti umpimähkäisen sodankäynnin, joka ei erottele taistelijoita ja siviilejä, hyökkäykset siviiliväestöä vastaan, tshetsheeninaisten ja tyttöjen raiskaukset sekä mielivaltaiset pidätykset ja niitä seuranneet pahoinpitelyt pidätysleireillä. Toisaalta se ei syyttänyt Venäjää kansanmurhasta eikä etnisistä puhdistuksista.
Vladimir Putin on nyt presidentti. Hänen kansainväliselle asemalleen ei ole hyväksi, että Venäjä sai näpäytyksen EN:lta ja vahvempikin reaktio sitä vastaan on esillä. Eihän EN ole ryhtynyt jäsenyyssanktioihin sitten Kreikan fasistijuntan päivien 1960-luvun lopulla. Niinpä Venäjä on hiljattain osoittanut suurempaa valmiutta käydä vuoropuhelua kansainvälisen yhteisön kanssa.
Viime vuonna alkaneen Tshetshenian sodan aikana Venäjä ei ole päästänyt Kansainvälistä Punaista Ristiä lainkaan Venäjän perustamille pidätysleireille. Tällainen menettely on hyvin harvinaista.
Punaisen Ristin soveltama puolueettomuus, julkisista kannanotoista pidättyminen ja sen nauttima yleismaailmallinen arvonanto ovat yleensä avanneet sille pääsyn sodankävijäosapuolten perustamille leireille.
Nyttemmin Venäjä on kuitenkin tehnyt sopimuksen Punaisen Ristin kanssa ja sallinut EN:n kidutuksenvastaisen komitean vierailun Tshetshenian pidätysleireillä. Jälkimmäisen toteutuminen perustuu Venäjän sopimusvelvoitteeseen, sillä se on ratifioinut EN:n kidutuksenvastaisen sopimuksen. Komitean raporttia odotetaan kiinnostuksella.
EN:n silmissä kynnyskysymykseksi muodostunee se, miten Venäjä aikoo toteuttaa sopimusta, jolla se hyväksyy EN:n lähettävän muutamia asiantuntijoitaan työskentelemään Venäjän presidentin nimittämän ihmisoikeusvaltuutetun toimistossa Tshetsheniassa.
Yleisesti on arveltu, että Venäjä pyrkii vaikeuttamaan heidän työtään, mutta nykyoloissa se olisi huono valinta. EN voi nyt vaatia asiantuntijoilleen kunnollisia toimintamahdollisuuksia, ja jos Venäjä pyrkii vesittämään heidän työnsä, riistää Venäjältä jäsenoikeudet.
Ihmisoikeustuomioistuimesta tulisi murskaava tuomio
Onko ministerikomitea halukas ja kykenevä jäädyttämään Venäjän jäsenoikeudet EN:ssa? Kahden kolmasosan enemmistön saaminen päätöksen taakse vaatii tuohtuneisuutta Venäjää kohtaan, mutta mahdotonta ei sen saaminen ole. Venäjällä ei ole montakaan ystävää EN:ssa.
Monet hallitukset ovat haluttomia äänestämään yhtä Euroopan suurvaltaa vastaan, mutta kun Venäjän oikeuksien rajoittamisen tielle on jo lähdetty, kynnys rajoitusten lisäämiseen on madaltunut.
Parlamentaarinen yleiskokous ehdotti jäsenvaltioille valtiokanteen nostamista Venäjää vastaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. EN:n jäsenvaltioilla on oikeus nostaa kanteita toisiaan vastaan. Käytännössä niitä on nostettu erittäin harvoin - vain räikeitä ja laajamittaisia ihmisoikeusloukkauksia vastaan.
Jos Venäjä nyt manifestoisi piittaamattomuuttaan EN:a kohtaan, sellaiset valtiot kuten esim. Hollanti, Ruotsi ja Tanska (yhdessä) saattaisivat nostaa valtiokanteen. Se olisi jälleen isku Venäjän maineelle. Aikanaan ihmisoikeustuomioistuimesta tulisi ilmeisen murskaava tuomio.
LAURI HANNIKAINEN
28.4.2000
Kirjoittaja on kansainvälisen oikeuden dosentti Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutissa Lapin yliopistossa.
