Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Suomella aliedustus unionin toimielinten johtopaikoilla

Satuli arvostelee EU-komission nimityksiä



Suomen pysyvä EU-edustaja Antti Satuli arvostelee EU:n komission nimityspolitiikkaa. Satulin mukaan on ongelmallista, että komissiossa ei ole suomalaista pääjohtajaa. Lisäksi Satuli huomauttaa, että EU-parlamentissa Suomen on asema on vieläkin heikompi.


Suomi menetti ainoan pääjohtajuutensa komissiossa kun Jorma Routti erosi tutkimuksen pääosaston johtajan paikalta. Viime viikolla selvisi lisäksi, että Pertti Torstila ei ole saamassa varapääjohtajan paikkaa ulkosuhteiden osastolla.

Antti Satulin mukaan kirjoittamattoman, mutta sovitun säännön mukaan jokaisella jäsenmaalla pitäisi olla yksi pääjohtajan paikka. Satulin mielestä nykyinen tilanne ei voi jatkua pitkään.

- Alkaa olla aika vaikea ymmärtää komission nimityspolitiikkaa. Tilastot näyttävät osoittavan, että Prodin komission aikana huippuvirkoihin on nimitetty suurten jäsenmaiden edustajia, Satuli sanoi torstaina Brysselissä.

Sen jälkeen kun Romano Prodin komissio aloitti työnsä viime syksynä komissioon on nimitetty kuusi pääjohtajaa ja 19 johtajaa. Joukossa ei ole ollut yhtään suomalaista.

Sen sijaan komissioon on rekrytoitu kolme saksalaista ja kaksi italialaista pääjohtajaa. Muista johtajatason viroista Britannia on saanut viisi, Italia neljä sekä Saksa, Ranska ja Belgia kukin kaksi.


Suomella seitsemän johtajan paikkaa

Pääjohtajat luetaan komission hierarkiassa A1-luokkaan, kun taas apulaispääjohtajat ja muut korkeat johtajat ovat A2:ssa. Pysyviä A2-johtajatason tehtäviä Suomella on komissiossa kuusi, ilmenee komission tilastosta. Lisäksi suomalaisjohtajiin luetaan komissaari Erkki Liikasen kabinettipäällikkö Olli Rehn.

Eniten A-tason johtajia on Britannialla, 37 ja Ranskalla, 36. Saksalla on 33, mutta maalla on eniten pääjohtajan paikkoja eli 11. Italialla on 32 johtajan vakanssia, joista seitsemän on pääjohtajuuksia.

A-tehtävissä on komissiossa kaikkiaan 275 suomalaista eli reilut kolme prosenttia koko määrästä. Pienistä maista selvä yliedustus on Belgialla, yli 10 prosenttia. Selityksenä on se, että komission päämaja sijaitsee Brysselissä.

EU:n komission tiedottajan mukaan vakanssien täytössä ei noudateta kiintiöitä jäsenmaittain. Pyrkimyksenä on kuitenkin, että maat olisivat edustettuina kokonsa mukaisesti.
- Lähikuukausina on vapautumassa pääjohtajan paikkoja, joihin suomalaisilla on varmasti mahdollisuuksia, tiedottaja totesi.

Antti Satulin mukaan Suomella on hyviä ehdokkaita mm. sosiaalipolitiikan, tutkimuksen ja kehitysyhteistyön pääosastojen johtajapaikoille. Hän ei halua kuitenkaan spekuloida nimillä.

Satuli muistuttaa, että sinänsä suomalaisia on palkattu komissioon viiden jäsenyysvuoden aikana varsin hyvin.
- Suomalaisia on suhteessa rekrytoitu paremmin kuin esimerkiksi ruotsalaisia ja itävaltalaisia. Ongelma, mikä on syntynyt, on kaikkein korkeimmalla tasolla, Satuli sanoo.

EU:n komissiolla on yli 21 703 vakituista vakanssia, joista lähes 20 000 oli tämän vuoden alussa täytetty.


Parlamentissa tilanne vieläkin heikompi

EU:n parlamentissa Suomen tilanne on Antti Satulin mukaan komissiotakin vaikeampi. - Siellä ei ole yhtään suomalaista korkeimmilla paikoilla, Satuli muistuttaa.

Suomella on parlamentissa yhdeksän varsinaista A-virkamiestä, kun esimerkiksi ruotsalaisia on vajaat 20 ja itävaltalaisiakin toista kymmentä.

Korkeimmat parlamentin suomalaisvirat kuuluvat Renny Jokelinille, Helsingin tiedotustoimiston päällikölle sekä Hannu von Hertzenille, joka on oikeuspalveluyksikön jaostopäällikkö.
- Suomelle kuuluisi enemmän A-virkamiehiä verrattuna muihin jäsenmaihin, nimettömänä pysynyt parlamentin virkamies sanoo.

Edellä mainitut A-tason paikat eivät sisällä tulkkien ja kääntäjien vakansseja. Näissä päällikön tehtävät lankeavat luonnostaan eri kieliryhmien edustajille.

Parlamentti on pienempi toimielin kuin komissio. A-virkamiehiä on alle 500, kun niitä on komissiossa yli 8 600. Parlamentissa työskentelee noin 3 500 vakituista virkamiestä.

STT-MH
28.4.2000


Politiikka -sivulle