Suomella aliedustus unionin toimielinten johtopaikoilla
Satuli arvostelee EU-komission nimityksiä
Suomen pysyvä EU-edustaja Antti Satuli arvostelee EU:n komission nimityspolitiikkaa. Satulin mukaan on ongelmallista, että komissiossa ei ole suomalaista pääjohtajaa. Lisäksi Satuli huomauttaa, että EU-parlamentissa Suomen on asema on vieläkin heikompi.
Suomi menetti ainoan pääjohtajuutensa komissiossa kun Jorma
Routti erosi tutkimuksen pääosaston johtajan paikalta. Viime
viikolla selvisi lisäksi, että Pertti Torstila ei ole saamassa
varapääjohtajan paikkaa ulkosuhteiden osastolla.
Antti Satulin mukaan kirjoittamattoman, mutta sovitun säännön
mukaan jokaisella jäsenmaalla pitäisi olla yksi pääjohtajan
paikka. Satulin mielestä nykyinen tilanne ei voi jatkua pitkään.
- Alkaa olla aika vaikea ymmärtää komission nimityspolitiikkaa.
Tilastot näyttävät osoittavan, että Prodin komission aikana
huippuvirkoihin on nimitetty suurten jäsenmaiden edustajia,
Satuli sanoi torstaina Brysselissä.
Sen jälkeen kun Romano Prodin komissio aloitti työnsä viime
syksynä komissioon on nimitetty kuusi pääjohtajaa ja 19
johtajaa. Joukossa ei ole ollut yhtään suomalaista.
Sen sijaan komissioon on rekrytoitu kolme saksalaista ja kaksi
italialaista pääjohtajaa. Muista johtajatason viroista Britannia
on saanut viisi, Italia neljä sekä Saksa, Ranska ja Belgia kukin
kaksi.
Suomella seitsemän
johtajan paikkaa
Pääjohtajat luetaan komission hierarkiassa A1-luokkaan, kun
taas apulaispääjohtajat ja muut korkeat johtajat ovat A2:ssa.
Pysyviä A2-johtajatason tehtäviä Suomella on komissiossa
kuusi, ilmenee komission tilastosta. Lisäksi suomalaisjohtajiin
luetaan komissaari Erkki Liikasen kabinettipäällikkö Olli Rehn.
Eniten A-tason johtajia on Britannialla, 37 ja Ranskalla, 36.
Saksalla on 33, mutta maalla on eniten pääjohtajan paikkoja eli
11. Italialla on 32 johtajan vakanssia, joista seitsemän on
pääjohtajuuksia.
A-tehtävissä on komissiossa kaikkiaan 275 suomalaista eli reilut
kolme prosenttia koko määrästä. Pienistä maista selvä
yliedustus on Belgialla, yli 10 prosenttia. Selityksenä on se,
että komission päämaja sijaitsee Brysselissä.
EU:n komission tiedottajan mukaan vakanssien täytössä ei
noudateta kiintiöitä jäsenmaittain. Pyrkimyksenä on kuitenkin,
että maat olisivat edustettuina kokonsa mukaisesti.
- Lähikuukausina on vapautumassa pääjohtajan paikkoja, joihin
suomalaisilla on varmasti mahdollisuuksia, tiedottaja totesi.
Antti Satulin mukaan Suomella on hyviä ehdokkaita mm.
sosiaalipolitiikan, tutkimuksen ja kehitysyhteistyön
pääosastojen johtajapaikoille. Hän ei halua kuitenkaan
spekuloida nimillä.
Satuli muistuttaa, että sinänsä suomalaisia on palkattu
komissioon viiden jäsenyysvuoden aikana varsin hyvin.
- Suomalaisia on suhteessa rekrytoitu paremmin kuin
esimerkiksi ruotsalaisia ja itävaltalaisia. Ongelma, mikä on
syntynyt, on kaikkein korkeimmalla tasolla, Satuli sanoo.
EU:n komissiolla on yli 21 703 vakituista vakanssia, joista lähes
20 000 oli tämän vuoden alussa täytetty.
Parlamentissa tilanne
vieläkin heikompi
EU:n parlamentissa Suomen tilanne on Antti Satulin mukaan
komissiotakin vaikeampi. - Siellä ei ole yhtään suomalaista
korkeimmilla paikoilla, Satuli muistuttaa.
Suomella on parlamentissa yhdeksän varsinaista A-virkamiestä,
kun esimerkiksi ruotsalaisia on vajaat 20 ja itävaltalaisiakin
toista kymmentä.
Korkeimmat parlamentin suomalaisvirat kuuluvat Renny
Jokelinille, Helsingin tiedotustoimiston päällikölle sekä Hannu
von Hertzenille, joka on oikeuspalveluyksikön jaostopäällikkö.
- Suomelle kuuluisi enemmän A-virkamiehiä verrattuna muihin
jäsenmaihin, nimettömänä pysynyt parlamentin virkamies
sanoo.
Edellä mainitut A-tason paikat eivät sisällä tulkkien ja
kääntäjien vakansseja. Näissä päällikön tehtävät lankeavat
luonnostaan eri kieliryhmien edustajille.
Parlamentti on pienempi toimielin kuin komissio. A-virkamiehiä
on alle 500, kun niitä on komissiossa yli 8 600. Parlamentissa
työskentelee noin 3 500 vakituista virkamiestä.
STT-MH
28.4.2000
Politiikka -sivulle
|