Suomi syyllistynyt kolmeen ihmisoikeusloukkaukseen
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut kolme päätöstä, jossa todetaan Suomen syyllistyneen ihmisoikeussopimuksen rikkomiseen. Kahdessa jutussa on kyse huostaanotosta ja yhdessä oikeudesta reiluun oikeudenkäyntiin.Suomen valtio on rikkonut huostanottojutussa perheen oikeutta yksityiselämän suojaan, kun sosiaaliviranomaiset ottivat vastasyntyneen vauvan huostaan heti syntymän jälkeen äidin mielenterveysongelmien perusteella.
Suomen valtio määrättiin maksamaan lapsen vanhemmille yhteensä 80 000 markan korvaukset ihmisoikeusloukkauksesta.
Tuomioistuimen mielestä viranomaisen perusteet huostaanotolle olivat keinotekoiset, eikä vanhemmille annettu edes mahdollisuutta aloittaa perhe-elämää vastasyntyneen vauvan kanssa. Tuomioistuimen mielestä huostaanotolle synnytyssairaalasta ei ollut riittäviä perusteita, koska vauva oli siellä turvallisissa oloissa.
Lapsi syntyi vuonna 1993. Vastasyntynyt tyttö siirrettiin välittömästi sosiaaliviranomaisten huomaan sillä perusteella, että äidillä oli mielenterveydellisiä ongelmia ja perheellä pitkään jatkuneita ongelmia.
Muutaman päivän kuluttua myös perheen vanhempi lapsi otettiin huostaan samasta syystä kuin siskonsa. Perheen äiti oli ollut aiemmin sairaalahoidossa useita kertoja psyykkisen sairauden takia.
Lapset sijaisperheeseen
Lapset sijoitettiin sijaisperheeseen vuonna 1994. Biologisille vanhemmille kerrottiin, että kyse on pitkäaikaisesta huostaanotosta. Vanhemmat saivat luvan tavata lapsiaan valvotusti kolmen tunnin ajan kuukaudessa.
Sosiaaliviranomaisten mielestä perheen yhdistämiselle ei ollut edellytyksiä.
Vanhemmat hävisivät oikeudenkäynnit huostaanotosta, jonka jälkeen he veivät jutun Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Perhe sai vielä yhden lapsen vuonna 1995. Häntä ei ole otettu huostaan.
Suomen todettiin syyllistyneen ihmisoikeusloukkaukseen toisessakin huostaanottojutussa. Itse huostaanotto oli perusteltu ja oikea toimi, mutta asiasta olisi pitänyt järjestää oikeudessa suullinen käsittely.
Oikeus papereihin
Ihmisoikeustuomioistuimen mielestä Suomi on rikkonut ihmisoikeussopimuksen artiklaa, jossa turvataan oikeus reiluun oikeudenkäyntiin. Syytetty ei ollut saanut käyttönsä pöytäkirjaa lisätutkinnasta, jota hän oli itse pyytänyt.
Kyseessä on taidekauppias, jota syytettiin 1990-luvun alussa kavalluksesta. Syytteen mukaan nainen oli myynyt muun muassa kuuluisan Helene Schjerfbeckin taulun, mutta ei maksanut taulun omistajalle kuuluvaa osuutta.
Nainen alkoi epäillä taulun aitoutta oikeudenkäynnissä ja pyysi syyttäjää selvittämään asiaa. Poliisi teki lisätutkinnan ja pyysi Valtion taidemuseolta lausunnon, jonka perusteella taulu todettiin väärennökseksi. Tällöin nainen oli jo tuomittu kahdeksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeusrangaistukseen.
Pöytäkirja oikeudelle
Hovioikeus sai käyttönsä lisätutkintapöytäkirjan kuukautta ennen päätöstään, mutta nainen kuuli siitä vasta hovioikeuden tuomion jälkeen. Syyttäjän mielestä taulun osoittautuminen väärennökseksi ei vaikuttanut juttuun olennaisesti. Hovioikeus pysytti käräjäoikeuden tuomion ennallaan. Nainen haki valituslupaa korkeimmalta oikeudelta, mutta sitä ei myönnetty.
Nainen valitti eduskunnan oikeusasiamiehelle ja ihmisoikeustuomioistuimeen siitä, että hänen oikeuttaa reiluun oikeudenkäyntiin oli rikottu, koska hän ei ollut saanut käyttöönsä kaikkia todisteita.
Syyttäjä sai oikeusasiamieheltä huomautuksen siitä, ettei hän ollut toimittanut lisätutkintapöytäkirjaa syytetylle. Suomen valtio joutuu maksamaan naiselle 15 000 markan korvaukset ja oikeudenkäyntikulut.
STT-IKK
28.4.2000
