Teollisuusmaiden pimeässä taloudessa mukana 35 miljoonaa ihmistä
Maailman varjotaloudessa liikkuu IMF:n mukaan hurjia summia
Virallisen talouden ulkopuolella toimivasta varjotaloudesta on kasvanut tuhansien miljardien markkojen arvoista pimeää liikevaihtoa pyörittävä "teollisuus".Tämä käy ilmi Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n julkaisemasta tutkimuksesta, jossa on tähän asti laajimmin arvioitu varjotalouden kehitystä 76 maassa kaikkialla maailmassa.
Teollisuusmaissa varjotalous on professori Friedrich Schneiderin ja tutkija Dominik Ensten mukaan kaksinkertaistunut muutamassa vuosikymmenessä. Schneiderin laskelmien mukaan OECD-maiden varjotalouden liikevaihto nousee noin 15 prosenttiin niiden bruttokansantuotteesta.
Varjotalouden työvoima on tutkimuksen mukaan kaksinkertaistunut vuoden 1978 noin 16 miljoonasta noin 35 miljoonaan ihmiseen vuonna 1998.
Entisen Neuvostoliiton alueen tutkijat arvioivat varjotalouden nousevan neljännekseen virallisen kokonaistuotannon arvosta. Monissa kehitysmaissa varjotalouden liikevaihto on yli puolet niiden kokonaistuotannon arvosta ja joissakin maissa jopa kolme neljäsosaa bruttokansantuotteesta.
Suomen varjotalouden suuruudeksi vuonna 1990 Schneider laski 13,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Arvio on selvästi korkeampi kuin Suomessa julkaistuissa tutkimuksissa harmaasta taloudesta. Arvion perusteella Suomen varjotalouden liikevaihto olisi viime vuonna ollut noin 95 miljardia markkaa.
Italia on Euroopan suurin varjotalous
Eri menetelmillä tehdyt arviot pimeän talouden suuruudesta eivät tutkijoiden mukaan ole keskenään vertailukelpoisia. Ne ovat tietojen vähäisyyden ja ongelman luonteen vuoksi myös varsin karkeita.
Kaikki tutkimukset osoittavat kuitenkin varjotalouden kasvaneen voimakkaasti 1960-luvulta lähtien. Euroopassa varjotalous on Schneiderin mukaan kasvanut prosentista tai kahdesta 14,5 prosentin tasolle.
Tutkijat näkevät teollisuusmaiden varjotalouden kasvun taustalla tärkeänä tekijänä verotuksen ja sosiaaliturvamaksujen nousun. Tämä yhteys näkyy Schneiderin mukaan selvästi esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, joiden varjotalous on kasvanut noin viidennekseen bruttokansantuotteesta.
Kehitysmaiden hyvin laajan varjotalouden taustalla ovat usein heikko ja kyvytön valtio sekä kaikkialle ulottuva korruptio.
Euroopassa varjotalous on suhteellisesti suurinta Italiassa, jonka varjotalouden kooksi Schneider arvioi 27 prosenttia bruttokansantuotteesta. Espanjassa osuus on 23 prosenttia ja Belgiassa 22 prosenttia. Yhdysvaltain varjotalouden koko on 10 tai 20 prosenttia bruttokansantuotteesta arviointimenetelmästä riippuen.
Kehitysmaissa varjotalous on selvästi suurempi kuin teollisuusmaissa. Afrikan maiden varjotalouden Schneider arvioi 44 prosentiksi, Keski- ja Etelä-Amerikan 39 prosentiksi ja Aasian maiden 35 prosentiksi bkt:sta.
Tutkituista maista suurimpia varjotalouksia olivat Nigeria, Thaimaa, Egypti ja Bolivia. Niiden varjotaloudet olivat eri tutkimusajankohtina 76, 71, 68 ja 66 prosenttia virallisen bruttokansantuotteen arvosta.
Suomen pimeä talous kasvoi 90-luvulla
Valtiovarainministeriön selvitysmiehen Markku Hirvosen mukaan Suomen harmaa talous on selvästi kasvanut 90-luvulla. Tuoreita kotimaisia arvioita sen suuruudesta ei ole käytettävissä. Vuonna 1994 tehdyssä tutkimuksessa Suomen harmaan talouden kooksi arvioitiin 4-5 prosenttia bruttokansantuotteesta.
- Piilotalous on kasvanut ja on todennäköisesti selvästi suurempi kuin vuosikymmen sitten. Sitä ovat lisänneet talouden nopea kasvu ja rakennemuutos, uuden talouden nousu, sanoi Hirvonen.
Tämä lisää Hirvosen mukaan huomattavasti mahdollisuuksia piilotalouteen. Varjotaloutta vauhdittavat elinkeinotoiminnan rakennemuutos, palvelujen ulkoistaminen ja pienyritystoiminnan lisääntyminen.
Tärkeä varjotalouden kasvua vauhdittanut tekijä on Hirvosen mukaan sijoitustoiminnan, verkkotalouden ja sähköisen kaupankäynnin lisääntyminen. Pimeä toiminta verkossa on aina helpompaa kuin pimeän ravintolan perustaminen.
Hirvonen arvioi varjotalouden kasvaneen voimakkaimmin juuri näillä alueilla ulkomaisen osakeomistuksen ja hallintarekisterin tukemana.
- Pidän sitä todella merkittävänä. Vaikka vain yksi prosentti ulkomaisesta omistuksesta olisi pimeää, niin jo silloin puhutaan miljardeista. Meillä on näyttöä, että näin myös toimitaan. Voi sanoa, että sijoituksissa pimeän talouden kasvu on seurannut suoraan Nokian kurssin kasvua, sanoi Hirvonen.
Suomen pimeän talouden kasvu on Hirvosen mukaan luultavasti seurannut eurooppalaista mallia, mutta hän ei usko pimeän talouden osuutta aivan yhtä suureksi kuin Euroopassa. Keskiarvoa vetävät ylöspäin eteläisen euroopan taloudet.
- Vaikka kyllä mekin lähestymme niitä lukuja.
"Varjotalous on liiketoimintaa"
Hirvonen suhtautuu epäillen varjotaloutta koskeviin tarkkoihin arvioihin, joita hän pitää lähinnä suuntaa antavina. Arviot paljastavat vain osan totuutta. Todellisuus on todennäköisesti paljon karmeampi, vaikka päättäjät eivät sitä aina muista, kun elämme vahvaa nousukautta, Hirvonen huomautti.
Tutkijat selittävät varjotalouden kasvua ennen muuta verotuksen avulla, mutta Hirvonen ei ole pitänyt selitystä tyydyttävänä.
- Varjotalouden kasvua ei voi selittää vain verotuksen ja yksittäisen työntekijän valinnan avulla. Pimeän talouden perustekijä on se, että se on liiketoimintaa. Se kannattaa hyvin, ja riskitkin ovat pieniä, sanoi Hirvonen.
Varjotalouden pääosan muodostavat erilaiset "epävirallisen" taloudellisen toiminnan muodot, joista sijoitus- ja liiketoiminta ovat Hirvosen mukaan merkittävimpiä. Harmaan talouden laajuuden arvioimisen kannalta yksittäisten työntekijöiden motiivien selvittäminen ei ole yhtä oleellista kuin varjotaloutta tukevien rakenteiden ja toimintamallien ymmärtäminen.
Varsinaisen "lisäarvoa tuottavan" rikollisen toiminnan osuus varjotaloudesta on Suomessa suhteellisen pieni. Määritelmä kattaa esimerkiksi huumekaupan, prostituution, alkoholin salakaupan ja muuta salakuljetusta.
Viime syksynä tehdyn tutkimuksen mukaan sen liikevaihto on noin 0,1-0,2 prosenttia bruttokansantuotteesta, mainitsi Hirvonen.
STT-IA
28.4.2000
