Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Asuntoja, asuinalueita ja raiteita lisää

Pääkaupunkiseudun yhteistyöpaketista esitys



Ehdotus valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyön linjoista asunto- ja maapolitiikassa saatiin hiottua loppuun torstaina, jolloin asuntoministeri Suvi-Anne Siimeksen (vas.) johtama työryhmä piti viimeisen kokouksensa.


Yleisenä tavoitteena on varmistaa vuosittain noin 10 000 asunnon rakentaminen. Myöhemmin tavoitteena on 13 000 asunnon vuosituotanto.

Siimeksen mukaan vuosia 2000-2003 koskeva ehdotus menee valtioneuvoston käsittelyyn lähiaikoina, vaikka esityksellä on hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan tuki takanaan. Pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien kunnanhallitukset ottavat esitykseen kantaa kesäkuun loppuun mennessä.


Kapiteeli Oy tulee kuntia vastaan

Valtion, pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien edustajat ovat etsineet viime syksystä lähtien toimia, joilla alueen asuntotuotantoa ja tonttimaan hankintaa asumiseen voitaisiin tehostaa.

Keskeiseksi kysymykseksi nousi se, millä ehdoilla valtion eli Kiinteistöyhtiö Kapiteelin omistamia maita käytetetään asuntorakentamiseen. Kapiteelin maita on sopimuksen piirissä 730 hehtaaria.

Kapiteeli Oy asettaa kunnat etusijalle, jos tonttimaa tulee pysyvään sosiaaliseen asuntotuotantoon. Tonttimaan hinnassa valtio tulee kuntia vastaan niin, että maan myyntihinnassa otetaan huomioon kunnallistekniikan rakentamisesta kunnille aiheutuvat kustannukset.

- Valtion lähtökohta oli, ettei Kapiteeli Oy:tä voi täysin rinnastaa yksityiseen voittoa tavoittelevaan maanomistajaan, Siimes sanoi.

Esitys nopeuttaisi muun muassa Malmin lentokenttäalueen saamista asuntokäyttöön. Valtio on valmis luopumaan lentökentän vuokraoikeudesta vuoden 2006 alusta. Nykyinen sopimus on voimassa vuoteen 2034.

Yhteistyöpakettiin kuuluivat myös pääkaupunkiseudun joukkoliikenne- ja muut liikennejärjestelyt. Siimeksen mukaan esitys lupaa pääkaupunkiseudulle lisää raiteita, mutta länsimetroon esitys ei puutu millään tavoin. Lisäraiteita on luvassa välille Tikkurila-Kerava.

Yhteistoimintasopimuksessa otetaan Siimeksen mukaan huomioon myös pääradan investointitarpeet, joita tulee nopeiden junien myötä.


Kunnan jonosta YH-asuntoihin

Työryhmän asialistalla oli miettiä pelisääntöjä, joita kunnat ja ja yleishyödylliset yhteisöt noudattavat valitessaan asukkaita vuokra-asuntoihin. Ratkaisuilla halutaan puuttua tilanteeseen, jossa vuokra-asuntoja omistavat yleishyödylliset yhteistöt valitsevat asuntoihinsa parhaimmat vuokralaiset, ja kunnat huolehtivat lopuista.

Esityksen mukaan viidennes yleishyödyllisten yhteisöjen valmistuvista ja vapautuvista asunnoista täytetään kuntien asuntojonosta. Siimeksen mukaan yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa on keskusteltu menettelystä. Hänen varovaisen arvionsa mukaan neuvotteluissa on edistymistä tapahtunut.

Myös muuttoliikkeen aiheuttama väestönkasvu ja siitä johtuvien palvelujen rakentaminen ja rahoittaminen keskusteluttivat työryhmää, vaikka aihealue ei sille annettuihin tehtäviin kuulunutkaan.

Valtioneuvoston kanslia asetti työryhmän viime syyskuussa, ja sen piti alun perin jättää esityksensä maaliskuun puolivälissä. Siinä olivat jäseninä eri ministeriöiden lisäksi Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Järvenpään, Keravan, Kirkkonummen, Nurmijärven, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin johtajat.


Tuettu uustuotanto takeltelee

Arava- ja korkotukilainoitettu asuntotuotanto on lähtenyt tänä vuonna kangerrellen liikkeelle pääkaupunkiseudulla. Tämä johtuu Valtion asuntorahaston mukaan kireän suhdennetilanteen nostamasta urakkahintatasosta ja kohtuuhintaisten tonttien vähäisestä määrästä.

Pääkaupunkiseudulla on aloitettu kolmen ensimmäisen kuukauden aikana noin 420 asunnon rakentaminen, kun viime vuonna vastaavana aikana aloitettujen asuntojen määrä oli kaksinkertainen.

Korkea urakkahintataso yhdessä nykyisten lainaehtojen kanssa on asuntorahaston mukaan johtamassa siihen, että asumiskustannukset muodostuvat liian korkeiksi niille asukkaille, joille arava- ja korkotukilainoitetut asunnot on tarkoitettu.

Pääkaupunkiseudun hankkeissa on hyväksytty alkuvuonna hankkeet, joissa rakennuskustannustaso on 8 500-8 800 markkaa asuinneliöltä. Kehyskunnissa hyväksytyt kustannukset ovat 8 000- 8 200 markkaa neliöltä ja muilla kasvukeskusalueilla noin 7 500 markkaa neliöltä.

Valtion asuntorahasto pyrki vauhdittamaan pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien alkuvuoden uustuotantoa ylimääräisellä lainanjaolla. Vuokra- ja asumisoikeustalojen rakentamiseen tarkoitetut ylimääräiset korkotuki- ja aravalainat olivat kunnissa haettavissa huhtikuun loppuun saakka.

Asuntorahaston mukaan tukea ja lainaa voitaisiin myöntää 1 500-2 000 asunnon rakentamiseen. Etusijalle asetetaan korkotukikohteet.

STT-MH
28.4.2000


Politiikka -sivulle