Asuntoja, asuinalueita ja raiteita lisää
Pääkaupunkiseudun yhteistyöpaketista esitys
Ehdotus valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyön linjoista asunto- ja maapolitiikassa saatiin hiottua loppuun torstaina, jolloin asuntoministeri Suvi-Anne Siimeksen (vas.) johtama työryhmä piti viimeisen kokouksensa.
Yleisenä
tavoitteena on varmistaa vuosittain noin 10 000 asunnon
rakentaminen. Myöhemmin tavoitteena on 13 000 asunnon
vuosituotanto.
Siimeksen mukaan vuosia 2000-2003 koskeva ehdotus menee
valtioneuvoston käsittelyyn lähiaikoina, vaikka esityksellä on
hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan tuki takanaan.
Pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien kunnanhallitukset ottavat
esitykseen kantaa kesäkuun loppuun mennessä.
Kapiteeli Oy tulee
kuntia vastaan
Valtion, pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien edustajat
ovat etsineet viime syksystä lähtien toimia, joilla alueen
asuntotuotantoa ja tonttimaan hankintaa asumiseen voitaisiin
tehostaa.
Keskeiseksi kysymykseksi nousi se, millä ehdoilla
valtion eli Kiinteistöyhtiö Kapiteelin omistamia maita
käytetetään asuntorakentamiseen. Kapiteelin maita on
sopimuksen piirissä 730 hehtaaria.
Kapiteeli Oy asettaa kunnat etusijalle, jos tonttimaa tulee
pysyvään sosiaaliseen asuntotuotantoon. Tonttimaan hinnassa
valtio tulee kuntia vastaan niin, että maan myyntihinnassa
otetaan huomioon kunnallistekniikan rakentamisesta kunnille
aiheutuvat kustannukset.
- Valtion lähtökohta oli, ettei Kapiteeli Oy:tä voi täysin
rinnastaa yksityiseen voittoa tavoittelevaan maanomistajaan,
Siimes sanoi.
Esitys nopeuttaisi muun muassa Malmin lentokenttäalueen
saamista asuntokäyttöön. Valtio on valmis luopumaan
lentökentän vuokraoikeudesta vuoden 2006 alusta. Nykyinen
sopimus on voimassa vuoteen 2034.
Yhteistyöpakettiin kuuluivat myös pääkaupunkiseudun
joukkoliikenne- ja muut liikennejärjestelyt. Siimeksen mukaan
esitys lupaa pääkaupunkiseudulle lisää raiteita, mutta
länsimetroon esitys ei puutu millään tavoin. Lisäraiteita on
luvassa välille Tikkurila-Kerava.
Yhteistoimintasopimuksessa
otetaan Siimeksen mukaan huomioon myös pääradan
investointitarpeet, joita tulee nopeiden junien myötä.
Kunnan jonosta
YH-asuntoihin
Työryhmän asialistalla oli miettiä pelisääntöjä, joita kunnat ja
ja yleishyödylliset yhteisöt noudattavat valitessaan asukkaita
vuokra-asuntoihin. Ratkaisuilla halutaan puuttua tilanteeseen,
jossa vuokra-asuntoja omistavat yleishyödylliset yhteistöt
valitsevat asuntoihinsa parhaimmat vuokralaiset, ja kunnat
huolehtivat lopuista.
Esityksen mukaan viidennes yleishyödyllisten yhteisöjen
valmistuvista ja vapautuvista asunnoista täytetään kuntien
asuntojonosta. Siimeksen mukaan yleishyödyllisten yhteisöjen
kanssa on keskusteltu menettelystä. Hänen varovaisen
arvionsa mukaan neuvotteluissa on edistymistä tapahtunut.
Myös muuttoliikkeen aiheuttama väestönkasvu ja siitä
johtuvien palvelujen rakentaminen ja rahoittaminen
keskusteluttivat työryhmää, vaikka aihealue ei sille annettuihin
tehtäviin kuulunutkaan.
Valtioneuvoston kanslia asetti työryhmän viime syyskuussa, ja
sen piti alun perin jättää esityksensä maaliskuun puolivälissä.
Siinä olivat jäseninä eri ministeriöiden lisäksi Helsingin, Espoon,
Vantaan, Kauniaisten, Järvenpään, Keravan, Kirkkonummen,
Nurmijärven, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin johtajat.
Tuettu uustuotanto
takeltelee
Arava- ja korkotukilainoitettu asuntotuotanto on lähtenyt tänä
vuonna kangerrellen liikkeelle pääkaupunkiseudulla. Tämä
johtuu Valtion asuntorahaston mukaan kireän
suhdennetilanteen nostamasta urakkahintatasosta ja
kohtuuhintaisten tonttien vähäisestä määrästä.
Pääkaupunkiseudulla on aloitettu kolmen ensimmäisen
kuukauden aikana noin 420 asunnon rakentaminen, kun viime
vuonna vastaavana aikana aloitettujen asuntojen määrä oli
kaksinkertainen.
Korkea urakkahintataso yhdessä nykyisten lainaehtojen kanssa
on asuntorahaston mukaan johtamassa siihen, että
asumiskustannukset muodostuvat liian korkeiksi niille asukkaille,
joille arava- ja korkotukilainoitetut asunnot on tarkoitettu.
Pääkaupunkiseudun hankkeissa on hyväksytty alkuvuonna
hankkeet, joissa rakennuskustannustaso on 8 500-8 800
markkaa asuinneliöltä. Kehyskunnissa hyväksytyt kustannukset
ovat 8 000- 8 200 markkaa neliöltä ja muilla
kasvukeskusalueilla noin 7 500 markkaa neliöltä.
Valtion asuntorahasto pyrki vauhdittamaan pääkaupunkiseudun
ja kehyskuntien alkuvuoden uustuotantoa ylimääräisellä
lainanjaolla. Vuokra- ja asumisoikeustalojen rakentamiseen
tarkoitetut ylimääräiset korkotuki- ja aravalainat olivat
kunnissa haettavissa huhtikuun loppuun saakka.
Asuntorahaston mukaan tukea ja lainaa voitaisiin myöntää 1
500-2 000 asunnon rakentamiseen. Etusijalle asetetaan
korkotukikohteet.
STT-MH
28.4.2000
Politiikka -sivulle
|