Halosen kampanjapäällikkö:
Esko Aho jätti keskikentän Tarja Haloselle
Esko Ahon presidenttivaalikampanja epäonnistui, koska hän meni liian kauas oikealle. Aho jätti Tarja Haloselle liikkuvat äänestäjät ja poliittisen keskikentän, arvelee Halosen kampanjapäällikkö Markku Jääskeläinen.
Jääskeläinen ja tiedotussihteeri Tapio Pekkola julkaisivat
torstaina kirjan, Kampanja jonka ei pitänyt onnistua. Kirja
perustuu suurelta osin sähköpostiviesteihin, joilla Halosen
kampanjaryhmä piti yhteyttä keskenään. Kuvituksena Otavan
kustantamassa kirjassa on Pekkolan ottamia kuvia.
Ahon kampanja korosti Jääskeläisen mielestä liiaksi
ydinperhearvoja. Useat yleisesti saatavilla olevat tutkimukset
olisivat osoittaneet, että ihmisten arvostukset ja asenteet
ovat muuttuneet, Jääskeläinen sanoi.
Jälkeenpäin selvisi vielä, että kolme asiaa, jotka vaikuttivat
äänestyspäätöksiin kaikkein vähiten olivat juuri ne, jotka olivat
julkisuudessa varsin näkyvästi esillä; ehdokkaiden uskonnollinen
tausta, perhesuhteet ja kanta EU-maiden Itävallan vastaiseen
boikottiin.
Jääskeläinen kertoi, että Halosen kampanjassa käytettiin hyvin
paljon hyväksi mielipide- ja mielikuvatutkimuksia. Omat
gallupluvut tilattiin joka viikko, jotta tiedettäisiin, miten
kannatus liikkuu.
- Ällistyimme, kun kuulimme kuinka vähällä mittaamisella eräät
kilpailijat selvisivät, Jääskeläinen sanoi.
Jääskeläisen mukaan kannatusluvut asettuivat heti
ensimmäisen kierroksen jälkeen tasolle 57-43, eivätkä juuri
liikkuneet sen jälkeen, vaikka julkistetuissa
mielipidemittauksissa tulikin erilaisia versioita.
Tosin yksi viikko kierrosten välillä liikuttiin täydellisessä
pimennossa. Syynä oli Helsingin Sanomien ulkomuodon
uudistus, joka sai lukijoilta murskaavaa palautetta. Lukijat
olivat myös tyytymättömiä siihen, että HS julkisti
mielipidemittauksen heti ensimmäisen kierroksen jälkeen. HS
perui sen jälkeen yhden suunnittelemistaan mittauksista.
Yleisradio ei ollut mittausta tilannut, koska halusi tällä kertaa
välttää törmäyksen HS:n kanssa. Halosen
kampanjaorganisaatio taas oli aivan varma, että sillä viikolla
mittauksia riittää, eikä siksi ollut itsekään tilannut omaa
mittausta.
- Niinpä mekin olimme ensimmäistä kertaa kannatuksen suhteen
ihan pihalla ja tietysti juuri vaalien jännittävimmällä hetkellä,
Jääskeläinen kuvailee kirjassa.
Ohjelma ylitiukka
Kirja kertoo, miten Halosen kampanjan alkamista häiritsivät
ulkoministerin tehtävät, eikä ehdokas ehtinyt kiertämään
maata niin paljon ja niin varhain kuin olisi haluttu. Syntyi
mielikuva, että Halosella ei ole menestymisen mahdollisuuksia.
Tätä käsitystä kampanjaorganisaatio yritti parhaansa mukaan
hälventää.
Myös käytännön järjestelyissä oli alkuvaiheessa omat
ongelmansa - ohjelmat olivat välillä niin tiukkoja, ettei ehdokas
ehtinyt naistenhuoneeseen eikä syömään.
- Ehdokas tuskastui joskus nälkäänsä ja ilmoitti meille
tarvehierarkian mukaisesti haluavansa ensi sijassa ruokaa ja
vasta toissijaisesti presidentiksi, Jääskeläinen kirjoittaa.
Jääskeläinen myönsi, ettei aluksi oltu ymmärretty, että
naisehdokkaalla on eri tarpeet kuin miesehdokkaalla. Esimerkiksi
tilaisuuksiin valmistautuminen vie enemmän aikaa.
Halosen jaksamista rankalla vaalikiertueella edesauttoivat
hyvät unenlahjat. Halonen pystyi nukkumaan vaikka bussissa
tai lentokentällä, jos vain vapaata aikaa löytyi.
Tekijät arvelevat, että tulevaisuudessa mennään entistä
keskitetympään kampanjasuunnitteluun. Yhteistyö muiden
ehdokkaiden ja loppuvaiheessa Esko Ahon kampanjatoimistojen
kanssa osoittautui tärkeäksi.
Niin saatiin sovituksi mihin
rientoihin ja ohjelmiin mentäisiin, mihin taas ei. Yhteisellä
päätöksellä torjuttiin esimerkiksi televisioitu pikatesti
johtajankyvyistä.
STT-IKK
28.4.2000
Politiikka -sivulle
|