"Koiviston satamahanke on järjetön"
Jablokov: Venäjän ympäristönsuojelu taantunut
Venäjän ympäristönsuojelu on taantunut viimeisten kymmenen vuoden kuluessa, venäläinen ympäristöasiantuntija, akateemikko Aleksei Jablokov arvioi Helsingissä keskiviikkona.
Kansalaisten kiinnostus ympäristöasioihin on lopahtanut, ympäristönsuojelun rahoitus on kutistunut ja hallitus on budjettisäästöjen nimissä irtisanonut kaksi kolmasosaa ympäristövirkamiehistä.
Samaan aikaan jättimäiset ympäristöongelmat - kuten Kuolan ja Uralin ydinjätteiden turvallinen varastointi, Komin öljykatastrofin jälkien siivous ja Siperian nikkelisulattojen saastepäästöjen vähentäminen - odottavat ratkaisuaan. Noin 50 miljoonaa venäläistä asuu saastuneilla alueilla.
- Suurin ongelma on yleisen kiinnostuksen puuttuminen, Jablokov sanoi Aleksanteri-instituutin ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen järjestämässä ympäristökonferenssissa.
90-luvun alussa Venäjällä vallitsi "ympäristöeuforia": Väki osoitti mieltään kaduilla ja perusti yhdistyksiä. Poliitikot nostivat ympäristökysymykset kärkeen, ja maahan säädettiin tukku edistyksellisiä ympäristölakeja.
- Silloin luulimme, että lainsäädäntö riittää, presidentti Boris Jeltsinin ympäristöneuvonantajana vuosikausia toiminut Jablokov sanoi.
Lakien toimeenpano on kuitenkin kangerrellut, ja valtion ympäristöohjelmien rahoitus on jäänyt kopeekoihin. Ympäristönsuojelun asema valtionhallinnossa uhkaa heikentyä entisestään, kun ympäristökomitea aiotaan lakkauttaa.
Samaan aikaan viranomaiset ovat käyneet ympäristöjärjestöjen ja -aktivistien kimppuun: uudelleenrekisteröintipakko ja erilaiset tarkastukset ovat vaikeuttaneet niiden toimintaa. Ympäristöaktivisteja on syytetty oikeudessa, ja Jablokovkin on leimattu julkisuudessa amerikkalaisten vakoilijaksi.
- Syyttäjänvirasto tutkii jokaisen yhdistyksen koko maassa, Jablokov kertoi.
Hän suhtautuukin varauksellisesti uuteen presidenttiin Vladimir Putiniin, joka määräsi ympäristöjärjestöjen tutkinnasta toimiessaan Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n johtajana.
Jablokovia huolestuttaa myös ympäristön tilaa koskevien tietojen salailun lisääntyminen valtionhallinnossa.
- Olemme matkalla kohti militaristisempaa ja suljetumpaa yhteiskuntaa, hän uumoili.
Oikeutta ja äänestyksiä
Aivan aseettomiksi luonnonsuojelijat eivät ole kuitenkaan jääneet.
Ympäristöriitoja ratkotaan nykyisin oikeussaleissa ja äänestysuurnilla. Jablokovin mukaan laki kansanäänestyksestä on osoittautunut tehokkaaksi aseeksi vihreiden kourissa.
Kostroman asukkaat torjuivat vuonna 1997 suunnitelman uuden ydinvoimalan rakentamisesta. Novorossiiskissa äänestettiin hiljattain öljysataman laajennusta vastaan. Moskovassa puiden suojelusta säädettiin paikallislaki sen jälkeen, kun ympäristöjärjestö puuhasi kokoon aloitteen kansanäänestyksestä.
Tuomioistuimet puolestaan käsittelevät vuosittain satoja ympäristöjuttuja, joissa "vihreät" juristit ovat korjanneet voittoja. Tosin tuomioistuinten päätöksistäkään ei aina piitata.
Myönteisenä Jablokov pitää sitä, että Putin on koonnut komitean laatimaan maalle ympäristöohjelmaa ja toimintasuunnitelmaa. Esitysten on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.
"Koiviston satamahanke
on järjetön"
Jablokov patistaa Suomea ja Baltian maita
neuvottelemaan Venäjän kanssa Suomenlahden
suursatamahankkeiden keskeyttämisestä.
Jablokov pitää "järjettömänä" ajatusta jättimäisen
öljysataman rakentamisesta Suomenlahden
perukkaan Koivistolle (Primorsk). Venäjä
suunnittelee Suomenlahdelle kahta muutakin
satamaa.
- Venäjällä ajatellaan, että ulkomaisten satamien
käyttö on epäedullista ja uhkaa Venäjän
kansallista turvallisuutta, jos naapurimaat
päättäisivätkin yhtäkkiä kieltää satamiensa
käytön, Jablokov selvitti.
- Baltian maiden - Suomi mukaanlukien - pitäisi
tehdä Venäjälle selväksi, etteivät ne pyri
rajoittamaan Venäjän ulkomaankauppaa vaan ovat
kiinnostuneita siitä, hän sanoi STT:n
haastattelussa.
Hän toivoo naapurimaiden ympäristöväeltä tukea
myös venäläisaktivistien aikeelle kaataa
satamasuunnitelma oikeusteitse.
- Sataman ympäristövaikutusten arvioinnissa
rikottiin lakia, hän huomautti.
Jablokov on aiemminkin arvostellut ankarasti
Koiviston satamasuunnitelmaa, joka on paitsi
ympäristölle vaarallinen myös taloudellisesti
kyseenalainen.
Hän muistuttaa, ettei missään maailmassa
suursatamaa ole rakennettu matalavetiseen
lahteen, jossa on vaikeat jääolot. Tankkeriralli
johtaisi väistämättä öljytuhoihin lahdella.
Hän ei usko satamainvestoinnin
kannattavuuteenkaan.
- Minusta tuntuu, että tässä on kyse tyypillisestä
venäläisestä rakennushankkeesta. Joku haluaa
hyötyä.
STT-IA
28.4.2000
Ulkomaat -sivulle
|