Kalliomaalaukset liittyvät myös kivenpalvontaan
Kalliomaalauksia tutkiva Kymenlaakson maakuntamuseon amanuenssi Timo Miettinen on löytänyt viimeisen tutkimusjaksonsa aikana asioita, jotka vahvistavat aikaisemman käsityksen entuudestaan tutuista kalliomaalauksista.Hän väittää, että jopa joka viidennessä niistä kallioista, joihin on tehty kalliomaalauksia, on antropologisia muotoja eli niistä löytyy valtava kasvoprofiili.
Kalliosta tai kivestä saattaa erottua otsa, nenä ja jopa silmäkuopat. Muodot ovat syntyneet kallion ruhjoutuessa mannerjään puristuksessa.
- Itse käyttäisin näistä kallioista nimitystä profiilikallio. Tähän on kiinnitetty jonkin verran huomiota jo 1970-luvulla. Emme kuitenkaan tiedä tarkasti kuinka suuri profiilikallioiden määrä Suomessa on, Timo Miettinen sanoo.
Täysin yksiselitteisiä eivät Miettisen tulkinnat ole. Hän myöntää, että myös tutkijoiden mielipiteet saattavat erota tässä asiassa. Se johtuu siitä, että kasvomaisuus käy ilmi valosta tai sen suunnasta riippuen.
- Profiilikalliot tulisikin käydä läpi ryhmätyönä, jotta syntyisi objektiivisempi tilasto niiden määrästä, Miettinen toteaa.
Hän liittää tutkimustensa uudet tulkinnat saamelaisten seitakulttiin. Kallioiden sakralisoituminen on yksi vanhimpia uskontoja ihmiskunnan keskuudessa.
Miettinen arvioi, että saamelaisten seitakallioista ja kivistä johtaa pitkä, lähes suora viiva kantakeraamisiin, kalliomaalauksilla koristeltuihin profiilikallioihin. Kalliomaalaukset ajoittuvat Suomessa kivikaudelta aivan pronssikauden alkuun. Pääosa niistä on noin 6 000 vuotta vanhoja.
Kaikella luonnossa sielu
- Uskon, että kallioiden sakralisoituminen on sitä voimakkaampaa mitä pidemmäs menemme ajassa taaksepäin. Koska animistinen luonnon sieluttaminen on sitä intensiivisempää mitä primitiivisemmästä kulttuurista on kyse, Miettinen perustelee.
Puhuttaessa animistisesta maailmankuvasta puhutaan ajatustavasta, jonka perustana on se, että kaikki elää. Puilla, kallioilla, kivillä, vedellä... kaikella on sielu, haltiansa, isäntänsä, henkensä.
Kalliot ovat herättäneet ihmisissä aina kunnioitusta. Mitä kauemmaksi ajassa mennemme sitä sieluttuneempana ihminen on nähnyt luonnon.
- Uljaan kallioseinämän synnyttämä elämys, luo ihmiseen suunnattoman maagisen latauksen, manan siihen kallioon. Vasta viime aikaiset tutkimukset ovat paljastaneet, kuinka selvä yhteys on saamelaisten seitakivillä ja profiilikallioilla, Miettinen sanoo.
Hän nostaa esimerkiksi saamelaisten mytologian jossa uskottiin, että seidoissa asuu apajan herra. Myös saamelaisten noitarummuista löytyy aivan samanlaisia kuvia kuin kalliomaaluksista. Noitarummuissa, joista suurin osa on saamelaisten vainon takia tuhottu, löytyvät Miettisen mukaan Suomen kalliotaiteen juuret.
Kyöpelinvuori demonisointia
Pääsiäiseen liittyvä noitien asuinpaikka Kyöpelinvuori on hyvä esimerkki aiemmin pyhiksi koettujen kallioiden demonisoinnista.
Miettisen mukaan kyse on henkien taistelusta. Kaikki mikä oli hyvää muinaisuskossa, sen kristinusko pyrki demonisoimaan. Vuorista tehtiin hiisien, paholaisten ja pirujen asuinpaikkoja. Sitä ennen vuoret olivat pyhiä.
Myös kalliomaalaukset on ihminen maalannut hänelle pyhiin paikkoihin. Niihin liittyy ihmisen uskonnollisuuden vanhin ilmaus, hedelmällisyyskultti. Se on kaikkien uskontojen juuri, ja esiintyy myös voimakkaana kristinuskossa, Miettinen muistuttaa.
- Usko ylösnousemukseen näkyy kalliotaiteessa ihan sen vanhimmista juurista lähtien. Hirven ylösnousemus on yksi keskeisiä kohtia kalliomaalauksissa, yhtä keskeinen kuin kristinuskossa, Miettinen muistuttaa.
Kun ihminen maalasi saaliseläimen kallioseinämään hän uskoi, että kuvan kautta hän sai maagisesti etukäteen itse eläimenkin haltuunsa. Sitä myös saatettiin pistettää keihäällä tai ampua nuolella. Eräiden kalliomaalausten alta on löytynyt rikkoutuneita nuolenkärkiä.
- Kysymys on metsästysmagiasta. Maagisin keinoin pyrittiin vaikuttamaan luontoon niin, että toimeentulo helpottuisi. Mitä kauemmas mennään ajassa taaksepäin sitä voimakkaammin elinkeino ja uskonto liittyvät toisiinsa, Miettinen muistuttaa.
Suomalainen kampakeraaminen kansa uskoi ehkä olleensa hirvikansaa, joka on totemistisesti periytynyt hirvestä aikojen alussa. Siksi hirven surmaaminen aiheutti suuren psyykkisen ristiriidan. Tämän takia tehtiin kallioon hirvestä myös palautuskuva. Voitiin uskoa, että kuvan kautta pyhän kallion uumenista tulee hirven sieluja ja ne aineellistuvat metsässä.
- Oli pelko saaliin riittävyydestä, siis hedelmällisyydestä. Nykykieltä käyttäen kyseessä oli siis elinkeinopoliittinen projekti, Miettinen kiteyttää.
STT-IKK
28.4.2000
