Pahimmillaan ruoka-apua tarvitsee joka kymmenes kaupunkilaisista
Ruokapankkien asiakkaiden lukumäärä ei ole vieläkään kääntynyt laman jälkimaininkien ajoista huomattavaan laskuun.Koko maassa ruokapankin varassa arvioidaan sinnittelevän kuukausittain 50 000-100 000 ihmistä.
Vaikka ruokapankeilla on tasaisesti asiakkaita ympäri maan, joillain seuduilla avuntarvitsijoiden määrä yltää satunnaisesti jopa 5-10 prosenttiin kaupungin asukkaista. Savonlinnassa lähes 10 prosentin osuuteen päästiin, kun alkuvuoden ruokatoritapahtuman avunhakijat kartoitettiin.
- Ruoka-avustusta tarvitsi yli 2 000 ihmistä. Se on selvä seuraus siitä, että täällä on toistasataa perhettä velkajärjestelyssä, ja yrityskonkursseja on viiden vuoden aikana tapahtunut yli 200, sanoo Savonlinnan-Säämingin seurakunnan diakoniatyöntekijä Esko Kontinen.
Kaikkien kirkon ruokapankkien asiakkaina on varovaisesti arvioiden yhteensä 50 000-100 000 ihmistä. Keski-iältään ruokapankkien asiakkaat ovat tutkimusten mukaan enemmänkin 40-50-vuotiaita kuin nuoria.
Toimeentulotuen asiakkaita ja pitkäaikaistyöttömiä
- Lähes 80-prosenttisesti ruokapankkien asiakaskunta koostuu niistä ihmisistä, jotka saavat toimeentulotukea. Kaava vaikuttaa olevan se, että tuen saamisen jälkeen ihminen pärjää kaksi viikkoa. Puolet kuusta täytyy sinnitellä ruokapankin avulla, sanoo ruokapankkien asiakkaita tutkinut Stakesin tutkija Jouko Karjalainen.
Toimeentulotuen ja ruokapankin avulla elävä ihminen on Karjalaisen mukaan kaksinkertaisesti viimesijaisen avun varassa. Toimeentulotuki on julkisen sektorin harkinnanvarainen tukimuoto ja ruokapankki kolmannen sektorin. Vaikka asiakkaan ei toivota muodostavan kumpaankaan pysyvää suhdetta, sellainen syntyy helposti pitkäaikaistyöttömälle.
- Perustukien varassa ei yksinkertaisesti ole mahdollista elää juuri vuotta pitempää aikaa. Vähitellen työtön joutuu ottamaan sieltä täältä pientä lainaa, eikä raha enää riitä edes ruokaan, Karjalainen kuvailee.
Ruokapankkiväki on viime aikoina pannut asiakaskunnassa merkille myös moniongelmaisuuden. Yhtä hyvin lapsiperhe kuin yksinäinen avuntarvitsija saattaa alkaa köyhyyden takia syrjäytyä yhä syvemmin.
- Köyhyys yhä useammin myös tuottaa mielenterveys- ja päihdeongelmia sekä fyysisiä sairauksia, sanoo kirkon Ruokapankkiprojektin vetäjä Pietari Jääskeläinen.
STT-MH
28.4.2000
