Sasi: Tukilakkoja käytetään vastuuttomasti
Tampereella puhuneen ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasin (kok.) mukaan tukilakkoihin olisi puututtava entistä kovemmalla kädellä. Hän myös totesi, että työehtosopimusten yleissitovuus on kokoomukselle periaatekysymys.Sasin mielestä kulunut työmarkkinakevät sujui pienin vaurioin, vaikka kyse oli liittokohtaisesta kierroksesta. Hänen mielestään valtaosa työntekijäliitoista osoitti kypsää näkemystä EMU-olosuhteista ja valtion tilasta sekä päätyi maltillisiin työllisyyttä ja tulevia veronkevennyksiä tukevaan ratkaisuun.
- Erityisesti haluan tässä yhteydessä kiittää Metalliliittoa ja sen puheenjohtajaa Per-Erik Lundhia, joka rohkeasti ja vastuullisesti toimi päänavaajana. Lundh on tämän jälkeenkin pyrkinyt vaikuttamaan vastuullisen linjan noudattamiseen, Sasi sanoi.
Kevät nosti kuitenkin Sasin mukaan esille kaksi kysymystä, jotka vaativat arvioimista.
- Ensimmäinen näistä liittyy solidaariseen palkkapolitiikkaan. Ei voi olla kokonaisuuden kannalta järkevää, että yleistä linjaa korkeampiin palkankorotuksiin päätyivät lähinnä ne liitot, jotka turvautuivat lakkoaseeseen tai sillä uhkaamiseen riippumatta alan kilpailukyvystä tai tuottavuuskehityksestä.
- Keskustelu keskitettyjen ratkaisujen eduista on tämän takia otettava vakavasti erityisesti juuri ammattiyhdistysliikkeessä, mikäli se haluaa jatkossakin toimia tasaisen tulokehityksen puolestapuhujana.
Tukilakoille tiukemmat säännöt
Toinen kysymys liittyy Sasin mukaan tukilakkoihin ja niiden vastuuttomaan käyttöön.
- Uusien, nykyistä tiukempien ja täsmällisempien sääntöjen luonti on enemmän kuin paikallaan. Tukilakoista ei voi tulla eräiden kovaotteisten avainryhmien keino muiden kustannuksella nostaa omaa profiiliaan ja puuttua täysin suhteettomin painostuskeinoin mitä erilaisimpiin kysymyksiin.
Kansallisesti ajankohtainen työmarkkinoiden toimivuutta koskeva kysymys on työsopimuslain uudistaminen, joka on tulossa hallituksen käsittelyyn. Komitea on tehnyt viisi vuotta työelämän perussäännöksiä koskevan lain kokonaisuudistusta. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle vielä toukokuun aikana.
Sasin mukaan työsopimuslaissa kysymys on asiasta, jossa laajoja uudistuksia on tehty enintään kerran sukupolvessa - nyt ollaan kirjoittamassa itsenäisyyden ajan kolmatta työsopimuslakia. Viimeksi työsopimuslain kokonaisuudistus toteutettiin 1970-luvun taitteesta.
- Yritysten toimintaympäristö oli huomattavasti nykyistä paremmin ennustettavissa ja palkkatyötä tehtiin pääosin tehdasteollisuudessa pitkäaikaisissa, jopa koko työuran kestävissä työsuhteissa. Siksi on selvää, että työsopimuslakia joudutaan työelämän muutosten johdosta jatkossa uudistamaan varsin usein.
Uudistuuko myös suomalaisen työelämän sääntely uuden työsopimuslain myötä, Sasi kyseli ja vastasi, että valitettavasti ei siten kuin olisi toivottavaa.
- Laista vaikuttaa tulevan kovin samansisältöinen kuin voimassa oleva lainsäädäntö - katse on enemmän vanhan säilyttämisessä kuin tulevaisuuden mahdollisuuksissa.
- Kokoomus on ilmoittanut jo varhaisessa vaiheessa, ettei se tule hyväksymään työmarkkinoita entisestään jäykistävää sääntelyä. Meille uusien työpaikkojen luominen on tärkein tavoite. Uusi laki tulee sisältämään joitain joustavoittavia elementtejä mm. lyhyiden työsuhteiden sopimusvapauden lisääntymisen osalta, Sasi sanoi.
- Työehtosopimusta soveltavien osapuolten - yritysten ja henkilöstön - oikeusturva paranee uudistuksen myötä. Komiteatyön monet esitykset tuovat selkeyttä ja ennustettavuutta työmarkkinoille.
Esityksessä on kuitenkin Sasin mielestä osa-alueita, jotka eivät sovi tulevaisuuden työmarkkinoille.
- Yritysten yhteistyön lisääntyessä on esimerkiksi käytännössä aivan mahdotonta, että työvoiman vuokrausta harjoittavan yrityksen tulisi noudattaa asiakasyritystä sitovaa työehtosopimusta kokonaisuudessaan. Uudistuksessa ei ole myöskään riittävästi huomioitu perheyritysten omistajanvaihdokseen liittyviä tarpeita.
- Merkittävä avoinna oleva kohta on myös, onko yleissitovuuden piirissä olevissa järjestäytymättömissä yrityksissä mahdollista käyttää samoja TES-poikkeuksia ja muita sopeutumiskeinoja, joita ns. järjestäytyneet yritykset käyttävät.
Yleissitovuus kokoomukselle periaatekysymys
Sasin mukaan kokoomuksen kannalta erittäin periaatteellinen asia on kysymys työehtosopimusten yleissitovuudesta. Nykyisin työsopimusta pidetään oikeuskäytännössä yleissitovana, jos sen piiriin kuuluu "ainakin noin puolet alan työntekijöistä".
- Ehdotetussa järjestelmässä yleissitovuuden arviointi perustuu useampaan kriteeriin ja voi käytännössä merkitä sitä, että vähemmistö päättää enemmistön puolesta. Komitean esitys tekee mahdolliseksi vesittää vallitsevaa 50 prosentin tulkintaa yleissitovuudesta pikkuhiljaa merkittävästikin. Tähän vesittämiseen ei voi suostua, Sasi sanoi.
- Nykyinen sääntö on selkeä ja toimiva. Mielestäni lakiesityksestä tulee selvästi käydä ilmi, että uusi laki ei olennaisesti muuta yleissitovuuden määrittelyä nykyisestä 50 prosentista.
- Olisi toivottavaa, että järjestöt pääsisivät loppumetreillä rakentavaan sopuun edellä mainitsemistani ongelmakohdista. Tämä olisi kaikkien osapuolten kannalta paras ratkaisu ja helpottaisi hallituksen päätöksen tekoa, sanoi Sasi.
IA
1.5.2000
