Ammattikorkeiden nostettava opettajakoulutuksensa profiilia
Ammatillista opettajankoulutusta arvioinut työryhmä pitää hajautettua ammatillisen opettajankoulutuksen koulutusmallia hyvänä. Arviointiryhmä pitää onnistuneena ratkaisuna sitä, että suomenkielinen ammatillinen opettajankoulutus järjestetään ammattikorkeakouluissa.Arviointiryhmä huomauttaa, että opettajakorkeakouluilla on tosin ollut vaikeuksia sopeutua yhdeksi ammattikorkeakoulun koulutusalaksi. Ammattikorkeakoulujen olisikin nostettava arviointiryhmän mukaan opettajankoulutuksensa profiilia, koska opettajankoulutus on selvästi ammattikorkeakoulujen vahvuustekijä.
Arvioinnin mukaan ammattikorkeakouluissa on erityisen hyvä modernin tieto- ja viestintätekniikan varustus ja osaaminen. Opettajankouluttajien kulutustaso on yleisesti ottaen korkea. Opettajakunta on koulutushalukasta ja jatko- sekä täydennysopintoja on meneillään paljon.
Keskeisinä kehittämiskohteina arviointiryhmä kirjaa opettajakorkeakoulujen välisen yhteistyön, lisääntyvän opettajatarpeen, opintojen ohjaamisen, kansainvälisyyden sekä muun muassa työelämäyhteydet ja taloudelliset resurssit.
Lisäresursseja tarvitaan
Opettajakorkeakoulut ovat arviointiryhmän mukaan pyrkineet löytämään valtakunnallista tehtävänjakoa ja profiloitumista. Omistajatahosta johtuvat erilaiset säädökset kuitenkin vaikuttavat yhteistyöhön. Siksi myös opettajakorkeakoulun asema voi olla erilainen, mikä saattaa haitata yhteistoimintaa.
Myös yhteistyö ruotsinkielisen yliopistokoulutuksen kanssa on vähäistä, vaikka siitä voisi arviointiryhmän mielestä muodostua yhteistyön osapuolille vahvuustekijä. Åbo Akademin vahvuudeksi ryhmä mainitsee ammattipedagogisen tutkimuksen.
- Lisääntyvä opettajatarve edellyttäisi opetusministeriön tulosohjauksena kansallista linjausta, kehittämisstrategiaa ja joillakin aloilla ainakin tilapäisesti opiskelijakiintiöitä, arviointiryhmä sanoo.
Koska monet opiskelijat suorittavat pedagogiset opinnot työn ohessa, he tarvitsevat muistion mukaan etäohjauksen lisäksi nykyistä enemmän kontaktiohjausta. Opettajankoulutuksesta puuttui myös useimmiten kansainvälistymisstrategia ja toimenpideohjelma.
Lisääntyvät opiskelijamäärät ja sen ohella nykyistä suuremman yksilöllisen ohjauksen tarpeet ja odotukset edellyttävät arviointiryhmän mukaan lisää henkilöresursseja, joita uusien tieto- ja viestintätekniikan palvelujen käyttökään ei pysty poistamaan.
- Opettajankoulutuksen taloudellisia resursseja pitäisi vaativassa kasvuvaiheessa lisätä. Lisäksi opettajakorkeakoulujen taloudelliset resurssit tulee saada nykyistä ennustettavammiksi niin, että koulutuksen pitkäjänteinen suunnittelu on mahdollista, arviointiryhmä esittää.
Ryhmä kiinnittää huomiota myös siihen, että opettajat toimivat ammatillisessa opettajankoulutuksessa monesti jaksamisen äärirajoilla, jolloin työssä jaksamiseen olisi kiinnitettävä lisähuomiota.
Viime vuonna lähes 1000 uutta opiskelijaa
Ammatillisen opettajankoulutuksen arviointiin osallistuivat viisi ammattikorkeakoulujen yhteydessä toimivaa opettajakorkeakoulua sekä Åbo Akademin Österbottens högskola. Arviointi perustui korkeakoulujen tuottamiin yhteisöllisiin portfolioihin.
Opettajankoulutuksen 35 opintoviikon opintoihin kuuluu kasvatustieteellisiä perusopintoja, ammattipedagogisia opintoja, opetusharjoittelua sekä muita opintoja. Opettajankoulutuksen voi suorittaa päätoimisena opiskeluna, monimuoto-opintoina tai näyttötutkintona.
Ammatillisen opettajankoulutuksen pääsyvaatimuksena on pääsääntöisesti korkeakoulututkinto sekä kolmen vuoden työkokemus alalta. Pedagogiseen koulutukseen hyväksyttiin viime vuonna 995 opiskelijaa, joista eniten tekniikan ja liikenteen koulutusalalle. Lähes kolmasosa kaikista opettajista valmistuukin tekniikan ja liikenteen alalle.
Yhteisten aineiden opettajien määrä on 18 % kaikista opettajankoulutuksen suorittaneista. Koulutuksen suorittaneiden määrä on kasvanut vuosittain yli 10 %.
IKK
28.4.2000
