Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Valtiovierailut lyhentyneet ja yksinkertaistuneet



- Aika muokkaa voimakkaasti myös valtiovierailuja instituutiona. Asiat yksinkertaistuvat, nopeutuvat ja arkipäiväistyvät. Mitä enemmän politiikka heijastuu valtiovierailuun, sitä vähemmän siihen liittyy juhlallisuuksia, toteaa ulkoministeriön protokollapäällikkö Johannes Bäckström.


Kuningaskunnissa on säilytetty monia erityisen juhlavia seremonioita. Näin myös Ruotsissa, jonne tasavallan presidentti Tarja Halonen ja valiokuntaneuvos Pentti Arajärvi heti vapun jälkeen matkustavat valtiovierailulle.

Valtioiden päämiehet ja muut maailman mahtavat ovat kautta aikain vierailleet toistensa luona. Entisajan kuninkaalliset saattoivat viipyä toistensa hoveissa viikkoja, joskus kuukausiakin.

Vielä 1960- ja 1970 -luvuilla tehtiin Suomeen jopa viikon kestäviä valtiovierailuja. Sellaisen aikana vieraan valtion päämies myös matkusti maata ristiin rastiin, pohjoisesta etelään ja lännestä itään.

Tuolloin ei juuri voitu ajatella, että korkea vieras olisi käynyt Suomessa laskematta seppelettä presidentti J.K. Paasikiven tai Suomen marsalkan haudalle. Kuvioihin kuuluivat lisäksi ehdottomasti mm. eduskunta ja Helsingin kaupungin lounas.

Myös presidentti Kekkosen silloiseen Neuvostoliittoon suuntautuneet vierailut kestivät helposti viikon. Moskovan lisäksi oli tapana vierailla parissakin maantieteellisesti kaukaisessa kohteessa.

Takavuosina valtiovierailuilla annettiin julkilausumia ja allekirjoitettiin sopimuksia. Nykyisin saattaa kyseeseen tulla jokin tekninen sopimus, jonka ministeri tai korkea virkamies allekirjoittaa.

- Ohjelmista on tingitty. Valtiovierailut ovat lyhentyneet 2-3-päiväisiksi. EU-aikana tehdään jopa päivän tai puolentoista pituisia vierailuja, sanoo protokollapäällikkö Bäckström.

Koska aika on lyhyt, se käytetään tehokkaasti pääasiassa keskusteluihin. Seremoniallisia asioita on pudotettu pois.


Valtiovierailu on osa kahden maan suhteita

Valtiovierailut ovat osa kahden maan välisiä suhteita. Vierailun "syinä" voi olla monia elementtejä: esim. poliittinen osuus ja toisiinsa tutustuminen.

Valtiovierailuilla pyritään Bäckströmin mukaan hyödyntämään poliittisia suhteita ja muita sellaisia asioita, joilla katsotaan olevan merkitystä ja hyötyä.

Presidentti Martti Ahtisaari, samoin myös presidentit Mauno Koivisto ja Urho Kekkonen, ottivat matkoille mukaan talousvaltuuskuntia. Vierailut muodostuivat tältä osin oven avaajiksi monille taloushankkeille.


Kulmakiviä, joista vierailulla ei tingitä

Valtiovierailuilla ovat vastaanottoseremoniat ja juhlapäivälliset edelleen tärkeitä. Ne ovat minimit, joista ei voi tinkiä, sanoo protokollapäällikkö Bäckström.

Päivällisillä isäntä ja vieras puhuvat kauniita sanoja sekä toisistaan että toistensa valtioista. Lausutaan kohteliaisuuksia ja kilistellään maljoja.

Kunniamerkkien vaihto tuo loistoa ja väriä valtiovierailuun, kun vieraat ja isännät komeilevat toisiltaan saamansa kunniamerkit rinnuksillaan juhlapäivällisillä.

Pääkaupunkien huomioiminen valtiovierailuilla kuuluu eurooppalaiseen traditioon. Vieraat kirjoittavat nimensä kaupungin vieraskirjaan, nauttivat lounaan tai osallistuvat vastaanotolle.


Ruhtinaat antoivat kallisarvoisia lahjoja

Lahjojen vaihtoa ei nykypäivänä enää pidetä niin tärkeinä kuin joskus aiemmin. Kyseessä on enemmänkin välttämätön tapa. Ennen vierailua pyritään puolin ja toisin saamaan selville lahjansaajien harrastukset, joihin lahja voisi liittyä. "Turvallinen" tapa on tietysti antaa oman maan taidetta tai taideteollisuuden tuotteita.

Kuninkaat ja ruhtinaat saattoivat ennen muinoin lahjoittaa vierailleen vaikkapa hevosia tai kallisarvoisia astiastoja. Näin he pyrkivät miellyttämään vierastaan ja osoittamaan omaa valtaansa ja vaurauttaan.

Valtiovierailujen seurueet ovat pienentyneet aiemmasta. Viralliseen seurueeseen kuuluu nykyisin 15 henkilöä ja lisäksi teknistä henkilökuntaa.

Asia, johon valtiovierailuilla kiinnitetään erityistä huomiota, on turvallisuus. Siihen liittyy kosolti suunnittelua mm. siitä, mitä reittejä kuljetaan.
- Turvallisuus on tekniikan myötä kehittynyt merkittävästi, sanoo ulkoministeriön protokollapäällikkö Johannes Bäckström.


Kekkonen kiipesi palmuun

Presidenttien vierailuilla ulkomailla on allekirjoitettu monia maallemme tärkeitä sopimuksia ja käyty merkittäviä poliittisia keskusteluja.

Kansalaisten mieliin ovat kuitenkin paremmin jääneet muutamat hupaisat muistot: mm. presidentti Urho Kekkosen kuuluisa palmuun kiipeäminen ja presidentti Mauno Koiviston selitys, miksi hän ei ratsastanut lahjahevosella.

Dramatiikkaakin matkoihin on toki liittynyt. Presidentti Kekkosen ollessa vierailulla Yhdysvalloissa, jätti Neuvostoliitto Suomelle nootin 30. lokakuuta 1961. Tieto tavoitti Suomen valtiojohdon Havaijilla.

Vaikka Kekkosen palmuun kiipeämisestä tunisialaisella keitaalla on kulunut jo runsaat 30 vuotta, se muistetaan yhä kahdessa maassa.
- Tapahtuma on jäänyt mieliin myös Tunisiassa , todisti Suomessa pari vuotta sitten vieraillut johtaja Rachid Mardassi maan kansallisesta matkailutoimistosta.


Käki kukkui Kekkoselle Kirgisiassa 10 kertaa

Kekkonen teki aikoinaan lukuisia vierailuja Neuvostoliittoon. Valtiovierailu 1977 vei hänet aina Kirgisiaan saakka. Oli kaunis toukokuun aamu. Presidentti saapui pääkaupungissa Frunzessa istuttamaan ystävyyden puun erääseen puistoon.

Valtiomies pysähtyi toviksi toimittajien luokse ennen koivun istutusta.
- Kuulin aamulla käen kukkuvan tänä keväänä ensimmäistä kertaa, hän virkkoi.
- Käki kukkui minulle kymmenen kertaa, presidentti jatkoi.

Vanhan kansan uskomuksen mukaan ihmisellä on jäljellä niin monta elinvuotta kuin käki keväällä ennustaa.

Kun muutama kuukausi vaille kymmenen vuotta oli kulunut kirgisialaisen käen kukahtelusta, laskettiin presidentti Kekkonen isänmaan multiin.


Koivisto ei arvannut karauttaa matkaan

Syksyllä 1992 presidentti Koivistosta tuli yllättäen hevosen omistaja Kazakstanissa Keski-Aasiassa. Tilaisuus oli niin värikäs, ettei lahjan saaja ehtinyt katsoa edes hevosen suuhun, jotta olisi päässyt perille ratsun iästä.
- Kaunis hevonen, joka tapauksessa, kiitteli presidentti Koivisto Alma-Atassa.

Hevosen selkään valtionpäämies kyllä nousi, muttei isäntien toivomuksesta huolimatta sentään karauttanut matkaan.
- Minulle muistui mieleen Unkarin entisen puoluejohtajan Janos Kadarin kertoma juttu, jutteli Koivisto hymyssä suin.

Kun Kadar vieraili Mongoliassa, hänelle lahjoitettiin hevonen ja pyydettiin ratsastamaan sillä.
- Onko hevosella ratsastettu ennen, kysyi Kadar.
- Eihän korkealle vieraalle voi toki antaa käytettyä lahjaa, vastasivat isännät...


Kuohuvia koskia ja tangojen hyräilyä

Virkakautensa pisimmän - kaksi viikkoa kestäneen - vierailumatkan presidentti Martti Ahtisaari teki kevättalvella 1997 Latinalaiseen Amerikkaan. Brasilia ja Chile olivat virallisen vierailun kohteina ja Argentiinaan puolestaan tehtiin valtiovierailu.

Virallisen ohjelman lomaan mahtui rentouttava viikonloppu mahtavilla Iguacun putouksilla Brasiliassa. Presidenttipari katseli lähes 300:aa putousta sekä helikopterista että näköalatasanteelta. Rouva Eeva Ahtisaari näki kuohuvat vesimassat vielä kolmanneltakin suunnalta: kumiveneestä Parana -joelta.

Argentiinassa kuunneltiin presidentti Carlos Menemin juhlapäivällisten jälkeen kuuluisaa tangolaulajaa.
- Kyllä mekin Menemin kanssa vähän hyräilimme kertosäkeitä, myönsi Ahtisaari.

Matkalla Chileen ylitettiin lumihuippuiset Andit. Niitä näkymiä tuskin unohtaa yksikään presidentin erikoiskoneessa mukana ollut.

STT-IKK
29.4.2000


Politiikka -sivulle