Vietnam kamppailee tuhoisan menneisyytensä kanssa
Sekasortoinen vetäytyminen päätti verisen ja raa'an sodan 25 vuotta sitten. Viimeiset Yhdysvaltain laivaston sotilaat lennätettiin paniikissa helikoptereilla Yhdysvaltain suurlähetystöstä Etelä-Vietnamin pääkaupungista Saigonista pois vain muutama tunti ennen pohjoisvietnamilaisten panssarivaunujen saapumista lähellä sijaitsevaan presidentinpalatsiin.Pian sen jälkeen - 30. huhtikuuta 1975 - Etelä-Vietnamin johto antautui. Pohjoisvietnamilaiset kommunistit olivat voittaneet 16 vuotta kestäneen sodan, joka vaati miljoonan pohjois- ja etelävietnamilaisen sotilaan ja kahden miljoonan siviilin hengen. Lisäksi ainakin kolme miljoonaa vietnamilaista haavoittui ja sadattuhannet vammautuivat.
Myös 58 000 amerikkalaissotilasta kuoli. Kun taistelut olivat kiivaimmillaan 1960-luvun lopulla, Yhdysvallat sijoitti yli puoli miljoonaa sotilasta Etelä-Vietnamiin. Yhteensä Yhdysvallat lähetti yli kolme miljoonaa amerikkalaista Vietnamiin vuosina 1965-75.
Vuoden 1976 heinäkuussa Etelä- ja Pohjois-Vietnam yhdistyivät virallisesti, ja uusi valtio sai nimekseen Vietnamin sosialistinen tasavalta. Sadattuhannet etelävietnamilaiset, jotka olivat olleet tekemisissä aikaisemman hallituksen kanssa, passitettiin työleireille yhdessä lukeneistoon kuuluneiden taiteilijoiden, pappien ja buddhalaismunkkien kanssa.
Kovat otteet saivat aikaan valtavan pakolaisaallon Vietnamista. Sadattuhannet ihmiset jättivät kotimaansa - monet heistä pienillä ja hädin tuskin merikelpoisilla aluksilla.
Korvaamattomia vahinkoja
Vietnamin kansa kärsii yhä sodan seurauksista. Eniten haittaa on dioksiinimyrkystä, joka aiheuttaa kroonisia sairauksia, keskenmenoja sekä psyykkisiä ja fyysisiä vammoja vastasyntyneillä.
Dioksiini oli osa puut lehdettömiksi riiponutta Agent Orange -torjunta-ainetta, jota amerikkalaiset lentokoneet levittivät Vietnamin etelä- ja keskiosiin pohjoisvietnamilaisten etenemisen vaikeuttamiseksi. Myrkky tappoi kasvillisuutta, ja vielä nykyisinkin on rehevien sademetsien tilalla pelkkiä ruoholaikkuja.
Vietnamin hallitus sanoo, että dioksiinimyrkytyksestä kärsii yhä 600 000 ihmistä. Noin viisi miljoonaa asuu alueilla, joille ruiskutettiin eniten Agent Orange -myrkkyä.
Vietnam on pitkään vaatinut Yhdysvalloilta korvauksia vahingoista, joita dioksiini on aiheuttanut. Yhdysvallat pitää kuitenkin tiukasti kiinni siitä, ettei suoraa yhteyttä dioksiinin ja eri sairauksien välillä ole osoitettu. Yhdysvallat tarjoutuu tukemaan ainoastaan tutkimusta aiheesta.
Sitä vastoin Yhdysvallat on valmis auttamaan Vietnamia raivaamaan 300 000 tonnia miinoja ja pommeja, jotka eivät räjähtäneet aikoinaan ja jotka ovat yhä hajallaan pitkin maaseutua. Miinat ja pommit ovat surmanneet sodan loppumisen jälkeen lähes 40 0000 ihmistä. Vuosittain ne tappavat tai vammauttavat sadoittain ihmisiä.
Suhteet Vietnamin ja Yhdysvaltain välillä ovat muutoinkin parantuneet. Entiset viholliset harkitsevat kahdenvälisten kauppasuhteidensa normaalistamista ja mahdollisena pidetään, että presidentti Bill Clinton vierailee Vietnamissa tänä vuonna.
Taloudellisia vastoinkäymisiä
Vietnam toivoo, että kauppasopimus Yhdysvaltain kanssa toisi amerikkalaisinvestointeja. Tähän mennessä amerikkalaisyritykset ovat investoineet Vietnamiin vain noin kahdeksan miljardin markan edestä, mikä merkitse, ettei Yhdysvallat kuulu edes kymmenen suurimman Vietnamiin investoineen joukkoon.
Ulkomaisilla investoinneilla on ollut tärkeä osa Vietnamin talouden kehityksessä siitä lähtien, kun hallitus ryhtyi toteuttamaan talousuudistuksia vuonna 1986. Viime vuoden aikana ulkomaisten investointien määrä alkoi kuitenkin vähetä. Sen katsotaan johtuvan siitä, että uudistusprosessia on jarrutettu.
Aasian talouskriisi on osaltaan vaikuttanut siihen, että talouskasvu ei enää ole yhtä huomiota herättävää kuin ennen. Viime vuonna talouskasvu oli vajaat viisi prosenttia, kun se vuosina 1990-97 oli keskimäärin kymmenen prosenttia.
Ulkomaiset talousasiantuntijat kehottavat hallitusta panemaan vauhtia uudistuksiin. Muutoin vaarassa on hallituksen menestyksekäs kampanja köyhyyden vähentämiseksi varsinkin maaseudulla, missä 70 prosenttia lähes 80 miljoonasta vietnamilaisesta asuu.
Maailmanpankki laskee, että virallisen köyhyysrajan alapuolella olevien vietnamilaisten osuus väheni 58 prosentista 37 prosenttiin vuodesta 1993 vuoteen 1998 mennessä.
Lukutaidottomuus on niin ikään vähentynyt selvästi, ja nyt luku- ja kirjoitustaitoisia on 95 prosenttia väestöstä.
Myönteisen kehityksen vaarantumisesta on jo merkkejä. Kaupunkilaisista kymmenen prosenttia on ilman työtä ja maaseudun väestöstä 30 prosentin arvioidaan olevan työttöminä tai vain osaksi työssä.
Hallitsevaa kommunistista puoluetta huolestuttaa, että työttömien kasvava tyytymättömyys johtaa laajoihin vastalauseisiin. Puolue on siksi tiukentanut otettaan yhteiskunnasta ja näyttänyt, ettei se siedä arvostelua. Poliittiset uudistukset eivät ole ajankohtaisia tämän päivän Vietnamissa.
STT-IKK
28.4.2000
