Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Vappupuheita lyhyesti 2



Aho haluaa puolustaa peruspalveluja

Keskustan puheenjohtaja Esko Aho kaipaa uutta sisältöä poliittiselle vapulle. Hän etsisi sitä yhteiskunnallisten peruspalvelujen vaalimisesta.

Aho arvioi keskustan vappujuhlassa Helsingissä, että suurten aatteiden juhla on kutistunut arkiseksi keskusteluksi siitä, millainen tulopoliittinen sopimus tehdään ja millaisin veronkevennyksin valtiovallan kannattaisi sitä tukea. Aho näki yhteiskunnassa selviä ennusmerkkejä kahtiajaon uudesta aallosta.

- Eriarvoisuus kasvaa myös suhteessa yhteiskunnan peruspalveluihin. Esimerkiksi korkeatasoinen lasten perusopetus, toimivat poliisipalvelut tai hyvä vanhustenhoito eivät enää ole kaikkialla tai kaikille itsestäänselvyyksiä, Aho korosti.

Aho puhutteli vappujuhlassa myös helsinkiläisiä äänestäjiään. Hän vakuutti Harvardin-matkaa koskevan ratkaisunsa olevan hyvä Suomen, eduskunnan ja äänestäjien kannalta.
- Toivon, ettei se muuttuisi huonommaksi siitä, että se on hyvä myös minulle, Aho sanoi.


Pekkarinen haukkui hallituksen Jyväskylässä

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mauri Pekkarinen katsoi Paavo Lipposen (sd.) hallituksen hyväksyvän ja tukevan itsekkyyden ja saalistamisen politiikan nousua Suomessa.

Saalistamiseksi Pekkarinen luki mm. valtionyhtiö Soneran uudelle johdolle "taloontulotervehdyksenä" tarjotut kymmenien miljoonien optiot. Samalla hallitus jättää 1 500 postin työntekijää vaille työtä.

- Samaa sukua ovat myös presidentti Ahtisaaren optioratkaisut. Muualta Euroopasta on vaikea löytää vastaavaa, Pekkarinen sanoi.

- Suuri kysymys mielestäni kuuluu, kuinka poliittinen journalismi voi katsoa tällaista jatkuvasti sormien läpi? Miksei media osoita, että itsekkyyden ja eriarvopolitiikan kentällä tuomitsevat, mutta sitä eduskunnassa tukevat rapauttavat koko poliittisen järjestelmän uskottavuuden, Pekkarinen ihmetteli.

Kalliomäki: Vahva pääministeriys voi olla ongelma

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kalliomäki epäilee, että pääministerin poikkeuksellisen vahva asema voi monipuoluehallituksen oloissa vääristää hallituksen työtapoja ja heikentää sen toimintakykyä.

Paavo Lipposen (sd.) hallitukset ovat Kalliomäen mukaan osoittaneet, että vahvan pääministeriyden vuoksi on vahvistettava myös hänen sijaisensa eli toisen suuren hallituspuolueen puheenjohtajan ministeriasemaa.

Uuden perustuslain oloissa eduskunnan eri ryhmät valitsevat pääministerin. Kalliomäen mielestä voi ennustaa, että pääministerin nimestä ja hallitusohjelmasta sopiminen voi vaikeutua entisestään, kun rakennetaan laajaa monipuoluehallitusta.


Siimes kaipasi yrityksiltä kohtuullisuutta

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, toinen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes varoitteli vappuna Helsingissä yrityksiä ja niiden johtajia kohtuuttomista vaatimuksista.

Kohtuutta tulisi noudattaa hänen mielestään palkkioiden ja omistajille jaettujen voittojen suuruudessa, mutta myös yritysten nimissä yhteiskunnalle esitetyissä vaatimuksissa.

- Jos haluaa koulutettua työvoimaa, vakaata investointiympäristöä ja suurta tuotekehittelypanosta valtion varoista sekä nopeita kaavapäätöksiä ja kilpailukykyistä tonttipolitiikkaa kuntien kassasta, ei voi samaan aikaan vaatia sekä yritysverotuksen suurten linjojen kunnossa pitämistä että jokaikiseen kansainvälisen verokilpailun pikkukoukkuun tarttumista.

Siimeksen mielestä yrityskään ei voi samaan aikaan syödä kakkua ja säästää sitä. Siimes kiitteli käytyä liittokohtaista palkkakierrosta varsin maltilliseksi. Hänen mielestään se osoitti, että työmarkkinoilla osataan kantaa vastuuta oman palkkakehityksen lisäksi myös työllisyydestä.

Paperiliiton lyhyeksi jääneen lakon aikana poliittisen oikeiston leiristä löytyi Siimeksen mukaan yllättävän monta ääntä puhumaan julkisen sektorin naisvaltaisten alojen matalista palkoista.

- Kun olisi oikeasti niiden pienipalkkaisten naisten vuoro - kun päätetään kuntien budjeteista tai sairaanhoitopiirien määrärahoista - silloin ollaan hiljaa eikä tehdä mitään. Siimes uskoi, että porvareille kelpaavat terveydenhuoltoalan työntekijöiden äänet, mutta eivät heistä aiheutuvat kustannukset.


Koskinen: Työmarkkinatuen korotus lääkkeeksi köyhyyteen

Oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) kiinnittää huomiota työmarkkinatuen liian alhaiseen tasoon. Liian monet työttömät joutuvat sen vuoksi turvautumaan toimeentulotukeen.

Koskisen mielestä köyhyyden torjuminen on välttämätöntä runsauden yhteiskunnassa. Työväenliikkeelle sen tulee olla kutsumustehtävä.

Köyhyyttä levittää pitkittyvä työttömyys. Työttömyyden aukkoja tulee Koskisen mukaan tilkkiä samalla kun kohdennetaan koulutus- ja aktivointitoimia erityisesti pitkäaikaistyöttömiin.

Koskinen puhui vappuna Joroisissa ja Pieksämäellä. Hän kertoi, että tässä kuussa hallituksen käsittelyyn tulee velkaneuvontaa koskeva esitys. Laissa on määrä säätää neuvonta vakinaiseksi ja koko maan kattavaksi.

Ulosottolain kokonaisuudistuksen yhteydessä tulee pohdittavaksi myös kysymys elinikäisen velkakierteen katkaisusta. Nykyisin ei täytäntöönpanon kestolle ole esitetty mitään määräaikaa.


Jäättenmäki kehittäisi ay-suhteita

Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki haluaisi keskustan parantavan suhteitaan ay-liikkeeseen.

Seinäjoella vapunpäivänä puhunut Jäätteenmäki korosti, ettei kenenkään tule sortua työelämän kysymyksissä liian itsevarman mestarointiin.
- Lähtökohtana tulee olla asiallinen vuoropuhelu ja hyvä yhteistyö eri osapuolten välillä.

Jäätteenmäki arvioi, että työelämän uudistaminen on osoittautunut vaikeaksi tehtäväksi. Suomalainen työmarkkinajärjestelmä toimii hänen mielestään parhaimmillaan hyvin.

- Pahimmillaan sekä järjestelmä että järjestöt ovat jämähtäneet vanhoihin asemiin, joista ne eivät liikahda tuumaakaan. Häviäjiksi näyttävät jäävän aina pienipalkkaiset ja naisvaltaiset alat, Jäätteenmäki huomautti.


Filatov alentaisi työttömyyttä veronkevennyksillä

Työministeri Tarja Filatov (sd.) haluaisi murtaa rakenteellista työttömyyttä tarkkaan kohdennetuilla veronkevennyksillä. Hänen mielestään työllisyyspolitiikkaa palvelisi parhaiten veronkevennysvaran suuntaaminen mataliin palkkatuloihin tai sosiaali- ja työnantajamaksujen alentamiseen.

Matalan tuottavuuden työstä pitää Filatovin mukaan saada nykyistä kannattavampaa työntekijälle ja työnantajalle. Hän pitää välttämättömänä myös koulutusta, tukityötä ja nykyistä aktiivisempaa sosiaalipolitiikkaa.

- Maailmalta tutut matalapalkkamalli eivät istu suomalaiseen tasa-arvokäsitykseen. Politiikan tavoitteena ei voi olla työtätekevän köyhälistön luominen, Filatov korosti.


Aula kaipaa työllistämisesityksiä

Keskustan varapuheenjohtaja Maria Kaisa Aula ihmettelee, minne hallitukselta unohtui työttömyyden alentaminen. Hänen mielestään hallitus ei ole tuonut eduskunnalle esityksiä, joilla olisi parannettu työn antamisen ja työn tekemisen edellytyksiä pienipalkkaisilla aloilla.

Myöskään paikallisviranomaisille ei ole Aulan mukaan annettu keinoja kuntoutuksen ja koulutuksen yksilölliseen räätälöintiin työttömille riittävän aikaisessa vaiheessa.

- Ministeri Osmo Soininvaaran (vihr.) näkemykset pitkäaikaistyöttömien saamisesta työelämään olivat raikas tuulahdus hallituksen pysähtyneeseen ilmapiiriin, Aula kiitteli.

Hänen mukaansa Soininvaaran esitykset vastasivat keskustan jo ennen eduskuntavaaleja esiin tuomia ehdotuksia työttömyyden vähentämisen keinoista.

Koonnut: IA
1.5.2000


Vappupuheita -sivulle