Äärioikeiston nousu pelottaa
Antola: Itävalta voidaan jättää paitsioon EU:ssa
Professori Esko Antola ei usko, että Itävallan EU-jäsenyys keskeytettäisiin Jörg Haiderin äärioikeistolaisen Vapauspuolueen (FPÖ) noustessa mahdollisesti Itävallan hallitukseen. Maa voitaisiin kuitenkin yhteisellä päätöksellä pitää neuvoston kokouksissa paitsiossa.Ranskan presidentti Jacques Chirac vaati viikonvaihteessa, että muiden jäsenmaiden on päätettävä nopeasti toimista, jotka toteutetaan, mikäli FPÖ pääsee hallitukseen.
- En usko, että nämä toimet voisivat olla muuta kuin poliittisia vetoomuksia, EU-asioiden asiantuntija Antola arvioi maanantaina.
Hänen mielestään Itävalta voitaisiin korkeintaan jättää EU-kokouksissa paitsioon, jos muut jäsenmaat ovat asiasta poliittisesti yhtä mieltä.
Samalla hän muistutti, kuinka Britannia aikanaan joutui paitsioon entisen pääministerin Margaret Thatcherin aikana, jolloin EU teki päätöksiä Britannian kannasta välittämättä.
Antolan mukaan jäsenyyden keskeyttäminen eli äänioikeuden lakkauttaminen ministerineuvoston kokouksissa on mahdollista Amsterdamin sopimuksen mukaisesti.
- Jos katsotaan, että jäsenvaltio loukkaa kansalaisten perusoikeuksia, se voidaan tehdä, mutta vasta, kun jäsenvaltio on tehnyt jotain, hän muistutti.
Antola johtaa Eurooppa-asioihin keskittyvää Turun yliopiston Jean Monnet -yksikköä.
Haiderin Vapauspuolueen (FPÖ) mahdollinen pääsy Itävallan hallitukseen on nostanut voimakkaan arvostelun mm. EU-maissa.
Niin Belgia, Ranska kuin Portugalikin ovat ilmaisseet huolensa siitä, että äärioikeistolaiseksi kuvattu FPÖ olisi pääsemässä hallitusvaltaan.
Asialla kaksi puolta
Antolan mielestä asiassa on kaksi puolta.
- Haider on tullut valtaan demokraattisesti
järjestetyissä vaaleissa, eikä EU voi puuttua
siihen ennen kuin hän on hallituksessa ja hallitus
alkaa tehdä päätöksiä, jotka ovat ristiriidassa
joko Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimusten
tai EU:n omien Euroopan kansalaisuutta koskevien
sopimusten kanssa, Antola sanoi.
Toisaalta Euroopan yhteisö on aikanaan perustettu demokratian vakauttamisen nimissä eli kunnioittamaan demokratian perusperiaatteita.
- Tavallaanhan EU on antifasistinen järjestö, hän muistutti. EU:n perustajaisien mielessä oli entisten totalitaaristen valtioiden Saksan ja Italian ottaminen mukaan yhteisöön ja demokratian istuttaminen niihin.
Antolan mielestä EU:n perusluonteeseen ja -filosofiaan kuuluukin tämän demokratiamission vuoksi olla herkkä ääri-ilmiöiden suhteen.
Äärioikeiston nousu pelottaa
Professori Antola uskoo, että EU:n arvostelu heijastaa enemmänkin pelkoa äärioikeiston noususta kuin sitä, että unionissa pelättäisiin Itävallan pyrkivän FPÖ:n hallituskaudella estämään laajentumista.
Haider on puolueohjelmassaan vastustanut tiukasti niin EU:ta kuin sen laajentumistakin.
Euroopan poliittinen kehitys on muuttunut 3-4:n viime vuoden aikana ja on ryhdytty korostamaan työllisyyttä, sosiaalista Eurooppaa, ihmis- ja perusoikeuksia, kuvaa Antola.
Hän pitää tätä vastikkeena aiemmalle uusliberalistiselle kovalle politiikalle, jonka aikana Eurooppaan syntyi laaja työttömien ja syrjäytyneiden joukko.
- Äärioikeiston nousu on ollut nähtävissä työttömyyden ja syrjäytymisen seurauksena. Äärioikeiston nousu on poliittisesti herkkä asia siitä syystä, että sitä on osattu pelätä, hän tähdensi.
STT-IA
31.1.2000
