Kuuba kiehuu kiukusta
Kiista pienestä pakolaispojasta on saanut Castron aloittamaan näyttävän kampanjan Yhdysvaltoja vastaan. Kuubalaisten kiukun syynä on Yhdysvaltain ristiriitainen pakolaispolitiikka, mutta taustalla vaikuttavat ilmeisesti myös Castron viime aikoina kokemat nöyryytykset ja maan halu saada Yhdysvaltain taloussaarto purettua.Fidel Castro on yhä 73-vuotiaana vallassa hallittuaan maata rautaisella otteella 41 vuotta. Hän on yhtä hanakka kuin ennenkin järjestämään kansallisia ristiretkiä Yhdysvaltoja vastaan, kuten parhaillaan meneillään oleva pienen kuubalaispojan Elianin tapaus osoittaa.
Poika päätyi marraskuussa yksinään Yhdysvaltojen viranomaisten hoiviin hänen äitinsä ja isäpuolensa hukuttua pakomatkalla Kuubasta Floridan rannikolle.
Lapsen isä vaati poikaa palautettavaksi takaisin Kuubaan, mutta kuubalaisten pakolaisjärjestöt ja lapsen sukulaiset Yhdysvalloissa vastustavat tätä kiivaasti. Laki on pojan tapauksessa aivan selvä, poika pitäisi luovuttaa takaisin Kuubaan.
Myös Yhdysvaltain korkeimmat oikeusviranomaiset ovat tätä mieltä, mutta Kongressissa on esitetty asiasta eriäviä mielipiteitä ja asia on saanut valtavat poliittiset mittasuhteet. Lisäksi amerikkalaiset tiedotusvälineet ovat tehneet pikku pojan kohtalosta koko kansakunnan sydämiä riipovan näytelmän.
Castro käy kuumana
Yhdysvaltain pakolaispolitiikka on ristiriitaista, ja kuubalaispakolaisilla on siinä erikoisasema, josta mm. haitilaiset ovat olleet käärmeissään. Castron tultua valtaan Kuubasta pakeni noin 700 000 ihmistä parin ensimmäisen vuoden aikana, lähinnä Yhdysvaltoihin.
Nyttemmin Floridan rannikolla nousee maihin vuosittain pari-kolme tuhatta pakolaista, joista useimmat ovat kuubalaisia. Muutaman kerran on nähty myös suuria joukkopakoja meren yli.
Castro on ottanut amerikkalaisten söhläämisestä Elianin tapauksessa kaiken propagandahyödyn irti. Viime viikolla isoäiditkin lennätettiin Miamiin pyytämään poikaa kotiin.
Castro on järjestänyt Havannassa "imperialistisia kidnappaajia" vastaan näyttäviä suurmielenosoituksia, ja kielenkäyttö on ollut kovaa. Castrolla on pitkä kokemus poliittisista kamppailuista amerikkalaisia vastaan, ja hän on hyvin taitava agitaattori.
Kuubalaisten pakolaisten määrä on viime aikoina ollut kasvussa. Floridasta kotoisin olevat salakuljettajat velottavat matkasta The Economistin mukaan jopa 9000 dollaria per nenä. Castron mukaan salakuljetus johtuu Yhdysvaltojen maahanmuuttolaeista, joiden mukaan maihin nousseet kuubalaiset saavat automaattisesti oleskeluoikeuden.
Castron mielestä Floridan paikalliset oikeusistuimet ovat jakaneet salakuljettajille aivan liian pieniä tuomioita. Hän myös syyttää Yhdysvaltoja vuonna 1994 solmitun pakolaisia koskevan sopimuksen rikkomisesta. Sopimuksen mukaan Yhdysvaltain rannikkovartioston merellä tavoittamat venepakolaiset pitäisi palauttaa Kuubaan.
Sopimuksen tavoitteena oli pelastaa ihmishenkiä vähentämällä kuubalaisten intoa pyrkiä Yhdysvaltoihin kaikenlaisilla merikelvottomilla lautoilla.
Taustalla tuoreita nöyryytyksiä
Castro oli raivoissaan viime joulukuussa, kun hän ei voinut osallistua Maailman kauppajärjestön WTO:n Seattlen kokoukseen. Kuubalaispakolaisten johtajat aloittivat nimittäin Yhdysvalloissa kampanjan hänen pidättämisekseen, jos hän saapuisi maahan.
Eikä viime marraskuussa Havannassa järjestetty iberialais-amerikkalainen kokouskaan mennyt aivan Castron käsikirjoituksen mukaan.
Iberialais-amerikkalaiseen kokoukseen osallistuivat poliitiset johtajat latinalaisesta Amerikasta, Espanjasta ja Portugalista.
Vain viisi presidenttiä jäi pois, kolme heistä Väli-Amerikan pikkuvaltiosta. Espanjan kuningas Juan Carloskin saapui Kuubaan, ensimmäisenä Espanjan valtionpäämiehenä sitten Espanjan siirtomaavallan päättymisen maassa vuonna 1898.
Tarkoitus oli keskustella globalisaation haasteista, mutta huomio kiinnittyikin ihmisoikeuksiin. Naapurimaiden ärtymys Kuuban tilanteeseen lisääntyi viime maaliskuussa, kun neljä johtavaa oppositioaktivistia tuomittiin viideksi vuodeksi vankeuteen.
Kokouksen alla useita toisinajattelijoita pidätettiin, ja "spontaanisti" kokoontunut väkijoukko tukahdutti päättäväisesti muutaman rohkean toisinajattelijan katumielenosoituksen Havannassa marraskuussa.
Kokoukseen saapuneet vieraat halusivat tapaamisia toisinajattelijoiden kanssa, ja niin esimerkiksi Espanjan pääministeri Jose Maria Aznar ja Meksikon ulkoministeri tapasivat Elizardo Sanchezin Kuuban Ihmisoikeuskomissiosta.
Aznar on arvostellut tiukasti Kuuban ihmisoikeustilannetta tultuaan pääministeriksi kolme vuotta sitten, ja maiden suhteet ovat olleet viileähköt.
Näiden tapaamisten on täytynyt ärsyttää yli kaiken Castroa, jonka omien määritelmien Kuuba on esimerkillinen valtio ihmisoikeuksien ja perusvapauksien turvaajana. Huomattavaa kuitenkin on, että Castro ei yrittänyt estää tapaamisia eikä kiistää toisinajattelijoiden olemassaoloa.
Kuubalaiset lehdet saivat jopa raportoida lehdistötilaisuuksista, ja johtavien toisinajattelijoiden nimet mainittiin Kuubassa julkisesti ensimmäisen kerran.
Kuuba on vaikeassa taloudellisessa ahdingossa
Neuvostoliiton romahdus oli kova isku Kuuballe, eikä maan talouden uskottu pysyvän pitkään pystyssä ilman Neuvostoliiton antamaa tukea.
Ihmeellistä kyllä, maa on selviytynyt ja maan taloudellinen tilanne on hieman jopa parantunut vuosikymmenen alkuun verrattuna. The Economistin mukaan bruttokansantuotteen reaaliarvo on silti toki vain 65 prosenttia vuoden 1989 tasosta.
Vuonna 1995 tämän 11 miljoonan asukkaan kommunistisen saarivaltion kansantuote oli 1300 dollaria asukasta kohden (World Almanac 1998). Maan ulkomaankauppaa kuristaa Yhdysvaltain kauppasaarto, jonka päättymisestä ei liene toiveita ennen kuin Castro luopuu vallasta.
Kaikkea ulkomaankauppaa saarto ei toki estä: vuonna 1995, jolloin maan kansantuotteen arvo oli arviolta 14,7 miljardia dollaria, tuonnin arvo oli 2,4 miljardia dollaria ja viennin 1,6 miljardia dollaria. Eniten tuotiin tavaraa Espanjasta (17 %) ja Meksikosta (10 %). Vientimaista tärkeimmät olivat Kanada (15 %), Kiina (15 %) ja Venäjä (15 %).
Kiista Elianista tulee todennäköisesti päättymään jonkinlaiseen Castron voittoon. Castro on jo joka tapauksessa nyt onnistunut saamaan Kuuban-politiikan keskustelunaiheeksi Yhdysvalloissa, mikä on tärkeää, jos taloussaarrosta halutaan joskus päästä eroon.
Meneillään olevasta metelöinnistä huolimatta asenteet saattavat olla lientymässä puolin ja toisin, ja amerikkalaiset alkavat valmistautua Castron lähtöön eläkkeelle. Ruuan ja lääkkeiden myyntiä Kuubaan ollaan jo helpottamassa.
HEIKKI JANTUNEN
28.1.2000
