Asiantuntija Ecuadorin kapinasta:
Ecuadorin armeija käytti intiaaneja hyväkseen
Ecuadorin viime viikonloppuisessa vallankaappauksessa oli paikallisen
asiantuntijan mukaan kyse armeijan suunnittelemasta operaatiosta presidentti Jamil Mahuadin syrjäyttämiseksi.
Tohtori Cesar Montufar quitolaisesta Andina Simon Bolivarin
yliopistosta sanoo, etta kapinaan nousseet intiaanit olivat vain
välikappale, jota everstit käyttivät hyväkseen verukkeena
suunnitelmansa toteuttamiselle.
Oppilaitoksensa kansainvälistä osastoa johtava Montufar
sanoo, että armeija oli päättänyt Mahuadin syrjäyttämisestä jo
paljon ennen levottomuuksien puhkeamista. Tammikuun
mielenosoitukset ja intiaanien pintaan noussut tyytymättömyys
tarjosivat tähän mahdollisuuden.
- Sen lisäksi, että armeijan epäsuosioon joutunut Mahuad
saatiin syrjäytettyä, valtaus tarjosi nuorille eversteille
loistavan tilaisuuden saada oma poliittinen uransa käyntiin,
Montufar sanoo.
- He esiintyvät nyt julkisuudessa kansan sankareina ja tulevat
varmasti esiintymään vastakin.
Montufarin mukaan mallia otettiin Venezuelan nykyisestä
presidentistä Hugo Chavezista, joka pyrki valtaan
samankaltaisin keinoin. Montufar sanoo, että monet armeijan
upseerit ihailevat Chavezia.
"Vain keulakuva vaihdettiin"
Montufarin mukaan intiaanit eivät mitenkään olisi yksin
pystyneet valloittamaan presidentinlinnaa ja muita
valtakeskuksia.
- Verrattuna aiempiin vastaaviin joukkovoiman osoituksiin
tämänkertaiset ovat pohjimmiltaan olleet vaisuja. Lakot ovat
olleet epäyhtenäisempiä ja rajoitetumpia kuin vaikkapa
viimekesäinen suurlakko, ja itse vallankaappaukseen osallistui
vain kolmisen tuhatta kepein varustautunutta intiaania.
Hänen mielestään kyse ei edes ollut vallankaappauksesta, vaan
ainoastaan keulakuvan vaihtamisesta.
Mahuadin tilalle nousi
varapresidentti Gustavo Noboa, joka uutena presidenttinä ensi
töikseen ilmoitti jatkavansa Mahuadin suunnitelmaa maan
valuutan sucren arvon sitomisesta dollariin hyperinflaation
taltuttamiseksi.
Juuri aikomus dollarisoida sucre oli ollut yksi pääsyistä
mielenilmauksiin. Tästä huolimatta levottomuudet tyrehtyivät
ja intiaanit palasivat koteihinsa heti kun Noboa oli saatu
nimitettyä, Montufar huomauttaa.
Hän jakaa monien tavallisten
ecuadorilaisten mielipiteen siitä, että Noboa tuskin tuo
muutosta politiikkaan.
Mahuadiin ei enää luotettu
Montufar löytää Mahuadin epäsuosion ja nyt puhjenneiden
levottomuuksien taustalta paitsi maan demokraattista
järjestelmää yleisemmin kalvavan kriisin, ennen kaikkea
täydellisen luottamuspulan Mahuadia kohtaan.
- Nimenomaan luottamuspulan, joka koskee paitsi kansaa, niin
koko järjestelmää - armeija mukaan lukien. Mahuadista oli tullut
toimintakyvytön virassaan ja hänet piti vaihtaa, mutta hän oli
liian itsepäinen vetäytyäkseen oma-aloitteisesti.
Montufarin mukaan luottamuksen murensi perin pohjin
Mahuadin tapa hoitaa maan talouskriisiä. Viimeinen pisara
armeijalle oli Mahuadin viimekeväinen päätös jäädyttää 50
prosenttia maan pankkitileistä ja sitä syksyllä seurannut
vaalirahoitusskandaali.
Armeija pidätti presidentiltä ja hallitukselta kysymättä Banco
del Progreson johtajan Fernardo Aspiazun, joka oli yksi tilien
jäädytyksestä eniten hyötyneistä henkilöistä. Pidätyksensä
jälkeen tämä paljasti rahoittaneensa Mahuadin vaalikampanjaa
salaa yli kolmella miljoonalla dollarilla.
- Armeija oli raivostunut, sillä sen varoista suurin osa on
sijoitettuna juuri kyseiseen pankkiin, Montufar sanoo.
STT-MH
28.1.2000
Ulkomaat -sivulle
|