Vahva elämänhallinta suojaa työstressiltä
Vahva elämänhallinta suojaa työntekijöitä työuupumukselta. Työpsykologian tutkijan Taru Feldtin tuore väitöskirja osoittaa, että vahvan elämänhallinnan omaavat työntekijät kärsivät vähemmän psykosomaattisista stressioireista kuten päänsäryistä, unihäiriöistä ja masennuksesta.- Elämänhallinta on työntekijän henkinen voimavara, joka edistää stressitilanteista, kiireestä ja kovista aikapaineista selviämistä. Elämänhallinta tarkoittaa taipumusta kokea elämässä tapahtuvat asiat ennakoitavina, hallittavina ja mielekkäinä, Taru Feldt kuvailee.
Tutkimuksessaan hän tarkasteli elämänhallinnan tunteen olemusta sekä sen merkitystä ihmisen työhyvinvoinnissa.
Aiemmin oletettiin, että ihmisen elämänhallinnan tunne on suhteellisen muuttumaton ominaisuus. Feldt kuitenkin havaitsi, että ihmisen elämänhallinta kehittyy vielä 45-vuotiaana siinä kuin 25-vuotiaanakin.
- Ennen kaikkea siihen vaikuttavat työpaikan ilmapiiri ja ihmissuhteet. Esimieheltä ja johdolta saatu tuki, arvostus ja rakentava palaute ovat keskeisiä elämänhallinnan tunteen tukipilareita, Feldt sanoo.
Työpaikan ihmissuhdeongelmat heikensivät työntekijöiden elämänhallintaa, mikä heijastui psykosomaattisten oireiden ja työuupumuksen lisääntymisenä.
- Myös yleisellä taloudellisella tilanteella on merkitystä. Laman aikana työntekijöiden elämänhallinnan tunne oli pohjalukemissa, mutta nyt se on noussut suhdanteiden mukana, tutkija kertoo.
Laman jälkiseuraukset näkyvät hänen mukaansa yksilötasolla kuitenkin yllättävän pitkään. Työttömyydestä ja lomautuksista kärsineet työntekijät erottuvat edelleen muita epävarmempina omassa työyhteisössään.
- Heidän työhön perehdyttämiseensä ja tukemiseensa tulisikin kiinnittää erityistä huomiota. Epävarmuuden tunnetta voidaan vähentää myös pyrkimällä entistä tehokkaampaan ja avoimempaan viestintään, Feldt sanoo.
Ihmissuhdetaidoissa toivomisen varaa
Tutkijan mukaan suurin haaste on esimiesten ihmissuhdetaitojen kehittämisessä.
- Työntekijät täytyisi osata ottaa huomioon yksilöinä. Esimerkiksi työn sisällöllinen vaativuus voi olla vahvan elämänhallinnan tunteen omaaville työntekijöille stressioireita vähentävä voimavaratekijä, kun taas heikon elämänhallinnan omaaville vaativat työtehtävät voivat lisätä oireilua, Feldt toteaa.
Hänen mukaansa jopa urakehitys voi lisätä stressioireita niillä työntekijöillä, joiden tunne elämänhallinnasta ei ole kunnossa.
- Kaikilla esimiehillä ei välttämättä ole kykyä ottaa huomioon työntekijöiden yksilöllisiä ominaisuuksia ja tilanteita. Esimerkiksi teknisten alojen esimiestehtäviin ohjaudutaan yleensä pikemminkin kiinnostuksesta tekniikkaa, kuin ihmisiä kohtaan, Feldt huomauttaa.
Työpsykologinen lisäkoulutus olisikin hänen mukaansa monille johtotehtävissä toimiville tarpeen.
- Työnohjaus voisi olla yksi kokeilemisen arvoinen asia. Sitä käytetään paljon sosiaali- ja terveysaloilla, mutta yhtä hyvin työnohjausta voisi suunnata kaikille esimiestehtävissä toimiville, Feldt katsoo.
Väitöstutkimuksessaan Feltd tarkasteli 3 000 työntekijää eri puolilta Suomea vuosien 1992-97 aikana. Tutkitut olivat pääasiassa teollisuuden esimiehiä, teknisiä suunnittelijoita, opettajia, pankkitoimihenkilöitä ja kunnan sosiaalitoimen työntekijöitä.
Osa tutkituista osallistui vuoden ja osa viiden vuoden seurantatutkimuksiin, jonka aikana he täyttivät erilaisia työolo-, työhyvinvointi- ja elämänhallintakyselyitä. Tutkimushankkeen rahoituksesta vastasi pääosin Työsuojelurahasto.
Psykologian lisensiaatti Taru Feldtin psykologian väitöskirja Sense of coherence: structure, stability and health promoting role in working life tarkastettiin viime perjantaina Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa.
STT-MH
28.1.2000
