Sotilasliitto muuttunut 10 vuodessa
NATO:lle tehtäviä suuronnettomuuksien pelastustoimissa
Sotilasliitto NATO:lle kaavaillaan tehtäviä suuronnettomuuksien pelastustoimissa, erityisesti vakavien ydinonnettomuuksien yhteydessä.Pohjois-Euroopan riskitekijöitä ja toimenpiteitä vaaratilanteissa pohdittiin Helsingissä keskiviikkona päättyneessä kansainvälisessä seminaarissa, jonka järjestivät yhteistyössä Säteilyturvakeskus (STUK) ja NATO.
NATO:n Luoteis-Euroopan joukkojen komentajan
John Cheshiren mukaan seminaarissa tarkasteltiin
kyseisten ongelmien laajuutta.
- Pahin ongelma tällä haavaa olisi
ydinvoimalaonnettomuus, Cheshire totesi
keskiviikkona pidetyssä lehdistötilaisuudessa.
Hänen mukaansa onnettomuuksien pelastustoimien vastuu lankeaa lain mukaan YK:n humanitaarisen avun toimistolle OCHA:lle ja Kansainväliselle atomienergiajärjestölle IAEA:lle.
NATO:n asiantuntemusta voitaisiin tarvita siinä vaiheessa, kun pelastuskalustoa ja -apua on saatava onnettomuusalueelle nopeasti.
Ulkoministeriön turvallisuuspolitiikan ja asevalvonnan linjanjohtajan Antti Sierlan mukaan kahden viime vuoden aikana on herätty huomaamaan, että NATO järjestönä voisi hyvinkin osallistua ja auttaa erilaisten siviilikriisien pelastustoimissa.
Sierla tähdensi, että kriisinhallinnasta on viime vuosina tullut hyvin ajankohtainen aihe. Hän viittasi EU:n Helsingin huippukokouksessa tekemiin päätöksiin kehittää unionin omaa kriisinhallintaansa.
NATO muuttunut
NATO:n Euroopan-joukkojen komentaja kenraali Wesley Clark tähdensi keskiviikkona, että sotilasliitto on muuttunut kymmenen viime vuoden aikana. Kylmän sodan aikana NATO toimi vastapainona Neuvostoliiton hyökkäysuhalle Euroopassa.
- Rautaesiripun murtumisen, itäryhmän maiden avautumisen ja Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen NATO on muuntautunut huomattavasti, Clark sanoi.
Sotilasliitto myöntää kuitenkin, ettei Neuvostoliiton kaatuminen tai idän ja lännen välisen vastakkainasettelun katoaminen suinkaan tarkoita, että kaikki turvallisuushaasteet olisivat hävinneet.
Turvallisuusongelmia ovat edelleen mm. alueellinen epävakaus, joukkotuhoaseiden leviäminen, järjestäytynyt rikollisuus, hallitsematon maahanmuutto ja ympäristöongelmat kuten ydinturmat.
NATO pitää juuri näitä ongelmia sellaisina, joissa se voisi tavalla tai toisella auttaa, Clark korosti. Samalla hän totesi, että ydinturma olisi myös NATO:lle todellinen haaste.
Clarkin mukaan NATO ei yritä tarjota apuaan väkisin, vaan tulisi auttamaan vain haluttaessa ja pyynnöstä.
STUK:n pääjohtajan Jukka Laaksosen mukaan lähin ydinvoimala on aina kaikkein riskialttein. Suomen kohdalla uhkakuvat rajataan maantieteellisen etäisyyden perusteella viiteen laitokseen, joista kaksi on Suomessa, yksi Ruotsissa ja kaksi Venäjällä.
STT-MH
28.1.2000
