Suomalaispankit maailman kärjessä
Pankkipalvelut tärkein Internetin hyötykäyttö
Pankkipalvelut ovat edelleen Internetin tärkein hyötykäytön muoto. Suomalaispankit ovat nettipalveluiden kehittäjinä maailman kärjessä: viime vuonna noin joka neljäs suomalainen pystyi käyttämään Internetiä pankkiasioiden hoitoon. Muualla maailmassa ei päästy lähellekään näitä lukuja.- Pankkialan tutkijoiden mukaan viime vuonna Internet-pankkipalveluita käytti noin neljä miljoonaa eurooppalaista, ja heistä noin kolmannes oli suomalaisia, Op-ryhmän pääjohtaja Antti Tanskanen huomautti Osuuspankkiryhmän teemapäivässä tiistaina.
Merita-Nordbanken, Osuuspankkiryhmä ja Leonia ovat asiakasmäärillä mitaten Euroopan johtavat verkkopankit. Niiden etumatka muihin eurooppalaisiin pankkeihin on vielä suurempi, jos Internet-asiakkaiden osuus suhteutetaan pankkien koko asiakasmäärään.
Esimerkiksi jättikokoisella Deutsche Bankilla oli viime syksyn tietojen mukaan vain 98 000 Internet-asiakasta, kun Merita-Nordbankenilla niitä oli samaan aikaan 850 000, Op-ryhmällä 420 000 ja Leonialla 300 000.
Suomalaispankkien luvut ovat peräisin viime vuoden syyskuussa julkistetuista osavuosikatsauksista. Sen jälkeen nettiasiakkaiden määrä on kaikilla ollut edelleen reippaassa kasvussa.
Merita-Nordbanken kertoi viime viikolla, että pankilla on verkkopankkiasiakkaita nyt jo lähes 1,1 miljoonaa ja alkuvuoteen 2001 mennessä määrä on tarkoitus nostaa kahteen miljoonaan. Myös pankin luottohakemuksista lähes 16 prosenttia tehdään jo verkon kautta.
Koko Euroopassa nettipankkiasiakkaiden määrän odotetaan viidessä vuodessa kasvavan yli 20 miljoonaan.
Muut vasta lähtöruudussa
Yksi syy suomalaisten johtoasemaan nettipankkitoiminnassa on tietysti se, että myös matkapuhelin- ja Internet-liittymiä on meillä asukaslukuun nähden eniten maailmassa.
Internetin yleisyys ei kuitenkaan selitä kaikkea, sillä ruotsalaisista pankkiasioita hoiti Internetillä vain joka kymmenes, tanskalaisista vielä puolet vähemmät.
Muuten Internetin edelläkävijänä
tunnettu Yhdysvallat taas jäi väestömäärään
suhteutetuilla luvuilla Tanskan tasolle.
- Useimmissa maissa pankit ovat vasta
aloittamassa verkkopankkitoimintaa, Tanskanen
kertoi.
Suomessa taas panostus tietoteknologiaan on ollut takavuosina jopa välttämätöntä mm. siksi, että pankkiryhmät ovat vuosikymmeniä toimineet yhteisessä maksujärjestelmässä. Se puolestaan on edellyttänyt pysymistä mukana teknisessä kehityksessä.
Myös pankkiasiakkaat tottuivat sähköisiin palvelumuotoihin jo käteis- ja maksuautomaattien myötä. Niiden käyttö on nyt tasaantumaan päin, mutta sekä yksityisasiakkaiden että yritysten verkkopalvelusopimukset kasvavat jyrkästi.
- Ei ole näkyvissä mitään merkkejä siitä, että tietoverkkojen ja -teknologian hyödyntäminen olisi laantumassa - pikemminkin päinvastoin, Tanskanen sanoi.
Suomalaispankit ovat etunenässä kehittämässä myös matkapuhelinten kautta toimivia langattomia WAP-pankkipalveluita ja henkilön sähköistä tunnistamista. Periaatteessa etumatka antaa suomalaispankeille hyvän lähtöaseman myös kansainvälisillä nettipankkimarkkinoilla.
Kilpailusta on odotettavissa kovaa, kunhan myös isot kansainväliset pankkijätit alkavat toden teolla panostaa Internet-palveluihin.
STT-MH
28.1.2000
