Poliisin ratkaisu päällystöpulaan: Päällystöopiskelijoista harjoittelukomisarioita
Sisäministeriössä valmistellaan päätöstä, joka lihottaisi poliisin päällystöopiskelijan laihaa kukkaroa ja helpottaisi hiukan lähivuosina pahenevaa päällystöpulaa.Aika suuri osa nykyisestä poliisipäällystöstä on jäämässä eläkkeelle 6-7 vuoden päästä. Kymmenen vuoden kuluessa virkapuvun riisuu noin puolet päällystöstä.
Päätöksen mukaan poliisin päällystöopiskelijoista tulee syyskuun alusta lähtien harjoittelukomisarioita ja heille maksetaan opiskeluaikana lähes alemman komisarion palkkaa. Tämä korvaa osan opiskelun aiheuttamasta ansionmenetyksestä.
Nykyisin päällystöopiskelijat saavat virkapalkan peruspalkkaa ilman ikälisiä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että heidän palkkansa putoaa opiskeluaikana jopa 40 000 markkaa vuodessa.
- Pyrimme tekemään päällystön harjoittelujärjestelmää koskevan päätöksen helmikuun aikana. Asiaa pohtineen työryhmän mukaan muutos voitaisiin toteuttaa nykyresurssien puitteissa, koulutuspäällikkö Valtter Petterson sisäministeriön poliisiosastosta kertoi.
Helmikuun jälkeen on tarkoitus ryhtyä käytännön järjestelyihin päätöksen toteuttamiseksi. Uudesta harjoittelujärjestelmästä tulee pysyvä osa poliisipäällystökoulutusta.
Toukokuussa kaksi päällystökurssia
Poliisiammattikorkeakoulu on ryhtynyt torjumaan päällystöpulaa lisäämällä päällystökoulutusta. Yhden päällystökurssin sijaan järjestetään ensi toukokuussa samanaikaisesti kaksi kurssia, korkeakoulun koulutuspäällikkö Tarmo Välitalo kertoo.
Koulutettavien määrän kaksinkertaistuminen vaatii lisää opettajia. Espoossa sijaitseva poliisiammattikorkeakoulu hakeekin parhaillaan neljää uutta opettajaa.
Päällystökoulutus kestää kolme vuotta. Lähes kaksi kolmasosaa siitä opiskellaan paikan päällä Espoossa. Oulussa, Porissa tai Lappeenrannassa asuva perheellinen harkitsee pitkään, kannattaako tulevan uran takia asua erossa vaimosta ja lapsista.
Päällystökurssilaiset eivät ole mitään poikasia. He ovat keskimäärin 35-39-vuotiaita miehiä. Kullekin kurssille otetaan parikymmentä opiskelijaa, jotka ovat suorittaneet alipäällystötutkinnon Tampereella. Viimeksi aloittaneella kurssilla on 22 opiskelijaa, joista kaksi naista.
Koulutettavat poimitaan valintakokeen ja soveltuvuusarvion perusteella. Valintakokeessa tentitään kahden päivän aikana seitsemän eri oppiainetta. Haastattelussa kartoitetaan hakijan johtajanominaisuuksia.
- Valintakoe mittaa esimiestyössä tarvittavia ominaisuuksia: kykyä pitkäjänteiseen työskentelyyn, kykyä organisoida oma työaikansa, kykyä omaksua tietoa, kykyä keskittyä olennaisiin asioihin, Välitalo luettelee.
Haastattelu testaa myös koulutettavien itsetuntemusta ja käsitystä tulevista päällikkötehtävistä.
Kolmannes hakijoista karsiutuu valintakokeessa, kaksi kolmasosaa haastattelussa. Valtaosa karsiutuneista hakee uudelleen. Valintakokeissa karsiutuneet yleensä parikin kertaa.
Poliisipäällystöön hakeudutaan kutsumuksesta
Päällystövakansseista ei ole pulaa, mutta hakijoiden määrä on pienentynyt uhkaavasti. Raha ei motivoi poliiseja hakemaan päällystötehtäviin. Päivätyötä tekevän päällystön monet edut voivat olla jopa huonommat kuin pääasiassa vuorotyötä tekevän miehistön.
- Monissa tapauksissa päällystötehtäviä hoidetaan pienemmällä palkalla kuin ylikonstaapelin tehtäviä, sillä ylikonstaapelin tehtäviin liittyy usein ns. haittalisiä, Välitalo sanoo.
- Toinen päällystötyöhön hakeutumista jarruttava seikka on se, että päällystötehtävissä eläkkeelle pääsee keskimäärin viisi vuotta myöhemmin kuin miehistötehtävissä.
Yksi kymmenestä poliisista työskentelee päällystötehtävissä. Joka toinen päällystöpoliisiin kuuluva on käynyt poliisiammattikorkeakoulun, joka toinen on suorittanut muun vastaavan tutkinnon. Tavallisimmin hän on varanotaari tai hallintonotaari.
Kaksi kymmenestä poliisista työskentelee alipäällystössä. Seitsemän kymmenestä tekee peruspoliisin työtä.
STT-MH
28.1.2000
