Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Rivipoliisilla ja uran valinneilla eri kulttuurit



Poliisin ura- ja koulutusputki konstaapelista komisarioksi on suunniteltu erityisesti työtä ja uraa elämänsä keskipisteenä pitävän miehen ehdoilla, tutkija sanoo.


Tällainen koulutusputki sulkee ulkopuolelleen suuren joukon naisia ja miehiä, joiden elämään sisältyy muitakin tärkeitä arvoja kuin työ.

Kasvatustieteen tohtori Risto Honkonen on tutkinut poliisikoulutuksen merkitystä poliisin elämässä työskentelemällä poliisilaitoksella, haastattelemalla poliiseja ja lukemalla heidän omia kirjoituksiaan.

Honkonen tarkastelee kunnianhimoisia uraan keskittäviä poliiseita ja toisaalta niitä, jotka omista syistään ovat kieltäytyneet urakilpailusta ja panostaneet perheeseen ja harrastuksiin.

Uraan liittyvä perusratkaisu ei Honkosen mielestä koske vain työtä ja siinä saavutettua asemaa.
- Kysymys on myös miehenä olemisen tavoista, siitä minkälaista maskuliinisuutta henkilö haluaa ja pystyy toteuttamaan.

Honkonen sanoo, että miessukupuolen kahtalainen asema näkyy poliisissa samoin kuin muuallakin yhteiskunnassa.


Kahden kerroksen maskuliineja

Miehinen ihanne on kirjojen (ei elokuvien) myyttinen Tarzan, jossa maskuliinisuuden molemmat puolet yhdistyvät. Tarzan on miehen fyysinen ihanne, mutta hän täyttää myös aristokraattisen maskuliinisuuden vaatimukset. Hän on älykäs, korkea moraaliltaan, hyvin koulutettu ja aristokraatti jo syntyjään.

- Käytännössä poliisin perinteisen fyysisen maskuliinisuuden (miehistö) ja poliisin aristokratian (päällystö) maailmat ovat kuitenkin etäällä toisistaan. Lisäksi paikkoja jälkimmäisessä on tarjolla rajoitetusti ja vain niille, jotka pystyvät täyttämään erityisesti kirjaviisauden ja hienostuneen käytöksen kriteerit.

Perheen ja harrastukset valinneet konstaapelit olivat tutkimuksen mukaan tyytyväisiä. Onnellinen poliisi ottaa etäisyyttä kilpailuun ja urasaavutuksiin. Liian kunnianhimoinen suhtautuminen uraan jo sen alkuvaiheessa saattaa kostautua, koska vain pieni joukko pystyy toteuttamaan uratavoitteensa.

Päällystökoulutukseen päässeet ovat tutkimuksen mukaan erittäin tyytyväisiä ammatinvalintaansa, eivätkä edes harkitse muita töitä. He muistavat hyvin uransa eri vaiheet, työpaikat ja työtehtävät.

- He ovat omaksuneet organisaation tarjoaman uramallin omaa elämäänsä ohjaavaksi tarinaksi.


Koulutuksen totaalikieltäytyjät

Osa peruspoliiseista suhtautuu kielteisesti koulutukseen. Moni heistä on pettynyt omissa koulutustoiveissaan odotettuaan turhaan omaa koulutusvuoroaan, jota ei sitten tullutkaan.

Koulutukseen kielteisesti suhtautuvat suuntautuvat entistä voimakkaammin fyysisyyttä arvostavaan miehistökulttuuriin. Sieltä he saavat tukea ja kannustusta sekä viiteryhmän samaistumisen kohteeksi.

Tutkija näkee poliisin miehistökulttuurissa tämän kaltaista negatiivisuutta, joka suosii vanhakantaisia asenteita. Näennäisesti ristiriitaista onkin, että negatiivissävytteinen miehistökulttuuri on monen poliisimiehen myönteinen voimavara, joka auttaa häntä jaksamaan ja pitää häntä kiinni arjen laidassa.

Erityisesti pitkään poliisina työskennelleet ovat katkeria ylenemismahdollisuuksien puutteesta.
- Ongelmana ei niinkään ole se, että kaikki eivät pääse koulutukseen ja samalla eteenpäin virkauralla, vaan se, että valintaperusteita ei koeta oikeudenmukaisiksi, Honkonen määrittelee.

STT-MH
28.1.2000


Kotimaa -sivulle