Rivipoliisilla ja uran valinneilla eri kulttuurit
Poliisin ura- ja koulutusputki konstaapelista komisarioksi on suunniteltu erityisesti työtä ja uraa elämänsä keskipisteenä pitävän miehen ehdoilla, tutkija sanoo.
Tällainen koulutusputki
sulkee ulkopuolelleen suuren joukon naisia ja miehiä, joiden
elämään sisältyy muitakin tärkeitä arvoja kuin työ.
Kasvatustieteen tohtori Risto Honkonen on tutkinut
poliisikoulutuksen merkitystä poliisin elämässä työskentelemällä
poliisilaitoksella, haastattelemalla poliiseja ja lukemalla heidän
omia kirjoituksiaan.
Honkonen tarkastelee kunnianhimoisia uraan keskittäviä
poliiseita ja toisaalta niitä, jotka omista syistään ovat
kieltäytyneet urakilpailusta ja panostaneet perheeseen ja
harrastuksiin.
Uraan liittyvä perusratkaisu ei Honkosen mielestä koske vain
työtä ja siinä saavutettua asemaa.
- Kysymys on myös miehenä olemisen tavoista, siitä
minkälaista maskuliinisuutta henkilö haluaa ja pystyy
toteuttamaan.
Honkonen sanoo, että miessukupuolen kahtalainen asema
näkyy poliisissa samoin kuin muuallakin yhteiskunnassa.
Kahden kerroksen maskuliineja
Miehinen ihanne on kirjojen (ei elokuvien) myyttinen Tarzan,
jossa maskuliinisuuden molemmat puolet yhdistyvät. Tarzan on
miehen fyysinen ihanne, mutta hän täyttää myös
aristokraattisen maskuliinisuuden vaatimukset. Hän on älykäs,
korkea moraaliltaan, hyvin koulutettu ja aristokraatti jo
syntyjään.
- Käytännössä poliisin perinteisen fyysisen maskuliinisuuden
(miehistö) ja poliisin aristokratian (päällystö) maailmat ovat
kuitenkin etäällä toisistaan. Lisäksi paikkoja jälkimmäisessä on
tarjolla rajoitetusti ja vain niille, jotka pystyvät täyttämään
erityisesti kirjaviisauden ja hienostuneen käytöksen kriteerit.
Perheen ja harrastukset valinneet konstaapelit olivat
tutkimuksen mukaan tyytyväisiä. Onnellinen poliisi ottaa
etäisyyttä kilpailuun ja urasaavutuksiin. Liian kunnianhimoinen
suhtautuminen uraan jo sen alkuvaiheessa saattaa kostautua,
koska vain pieni joukko pystyy toteuttamaan uratavoitteensa.
Päällystökoulutukseen päässeet ovat tutkimuksen mukaan
erittäin tyytyväisiä ammatinvalintaansa, eivätkä edes harkitse
muita töitä. He muistavat hyvin uransa eri vaiheet, työpaikat
ja työtehtävät.
- He ovat omaksuneet organisaation tarjoaman uramallin omaa
elämäänsä ohjaavaksi tarinaksi.
Koulutuksen totaalikieltäytyjät
Osa peruspoliiseista suhtautuu kielteisesti koulutukseen. Moni
heistä on pettynyt omissa koulutustoiveissaan odotettuaan
turhaan omaa koulutusvuoroaan, jota ei sitten tullutkaan.
Koulutukseen kielteisesti suhtautuvat suuntautuvat entistä
voimakkaammin fyysisyyttä arvostavaan miehistökulttuuriin.
Sieltä he saavat tukea ja kannustusta sekä viiteryhmän
samaistumisen kohteeksi.
Tutkija näkee poliisin miehistökulttuurissa tämän kaltaista
negatiivisuutta, joka suosii vanhakantaisia asenteita.
Näennäisesti ristiriitaista onkin, että negatiivissävytteinen
miehistökulttuuri on monen poliisimiehen myönteinen
voimavara, joka auttaa häntä jaksamaan ja pitää häntä kiinni
arjen laidassa.
Erityisesti pitkään poliisina työskennelleet ovat katkeria
ylenemismahdollisuuksien puutteesta.
- Ongelmana ei niinkään ole se, että kaikki eivät pääse
koulutukseen ja samalla eteenpäin virkauralla, vaan se, että
valintaperusteita ei koeta oikeudenmukaisiksi, Honkonen
määrittelee.
STT-MH
28.1.2000
Kotimaa -sivulle
|