Turva-alan koulutus monimuotoistuu
Vartioinnin vaatimukset ja turvallisuuspalvelujen kysyntä kasvanut
Turvallisuuspalvelujen kysyntä ja käyttö lisääntyvät kaiken aikaa. Kansainvälistyminen, osittain myös rajojen aukeaminen Euroopan unionissa, on tuonut uudenlaisia, osin ennakoimattomiakin uhkakuvia, joita esimerkiksi vartijat voivat kohdata työssään.Turvallisuusalalle on syntynyt myös uudenlaista koulutusta, joka pyrkii vastaamaan kasvavaan tarpeeseen. Toisin kuin voisi luulla, turvallisuuden ammattilaisten koulutuksen painopiste ei ole voimankäytössä, vaan ihmissuhdetaidot korostuvat.
- Asiat yritetään selvittää mahdollisimman pitkälle puhumalla, sanoo monimuotoista turvallisuusalan koulutusta järjestävän Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksen apulaisrehtori Timo Nissi.
Kysyntä turvallisuusalan ammattilaisista kasvaa jatkuvasti. Samalla tietotekniikan ja teknologian kehitys, kansainvälistyminen ja rajojen avautuminen asettavat kaikki uusia vaatimuksia turvallisuusalalla työskenteleville.
Pääkaupunkiseudulla tehtiin jo kuluneen vuoden ensimmäisellä puoliskolla enemmän asuntomurtoja, kuin koko edellisenä vuonna yhteensä.
Arvioiden mukaan joka 25. toimitilaan tehdään tänä vuonna murto. Viime vuonna poliisi kirjasi 51 142 toimitilamurtoa.
Alan koulutus monipuolistuu
Turvallisuusalalla voi suorittaa työvoimakoulutuksena turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinnon ja vartijan ammattitutkinnon, jonka voi suorittaa myös omaehtoisena koulutuksena.
Ainutlaatuisena Suomessa järjestävät Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskus ja Riihimäen aikuislukio turvallisuuslukiokoulutusta, joka perustuu aikuislukion ylioppilastutkintoon tähtäävään opetussuunnitelmaan ja aikuiskoulutuskeskuksen turvallisuusalan koulutusohjelmaan.
Koulutus sisältää turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinnon mukaiset opinnot, joihin kuuluu muun muassa vartioimisliiketoiminnan, yritystoiminnan, turvallisuussuunnittelun, turvallisuustekniikan, tietoturvallisuuden ja rikos- sekä prosessioikeuden opintoja.
Turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto on opetushallituksen hyväksymä ammattitutkinto, jonka tavoitteena on valmistaa asiantuntijoita vaativiin turvallisuusalan tehtäviin.
- Turvallisuusalan toimenkuvaan on tullut muutoksia, jotka näkyvät myös koulutuksessa, apulaisrehtori Nissi sanoo.
- Nykyisin koulutus on vaativampaa ja uutena ovat tulleet tietosuoja-asiat perinteisen henkilö- ja ainesuojelun rinnalle.
- Myös laitteisto on kehittynyt ja monipuolistunut. Nykyaikaiseen vartiointiin kuuluvat niin turvavalvomot kuin kulunseuranta.
Vartiointityö asiakaspalvelua
Nissi kertoo, että vartijoiden koulutuksessa painotetaan nykyisin myös ihmissuhdetaitoja. Voimakeinojen käyttöä pyritään viimeiseen asti välttämään, eikä niiden kouluttaminen ole ensi sijaista. Valtuudet voimankäyttöön on rajattu tarkasti ja vartijat kantavat asetta vain erikoistapauksissa.
Aseenkäyttöoikeus on pääasiassa vain poliisilla, joten esimerkiksi poliisikoulutukseen kuuluvaa ampumakoulutusta ei vartijoille anneta.
- Vartijan toimenkuva on entistä enemmän asiakaspalvelua. Ihmisten kanssa toimeentuleminen on tärkeää. Voimakeinojen käyttö on äärimmäinen keino, ja asiat koitetaan selvittää puhumalla.
Nissin mukaan vartijan työn riskit kasvavat kontaktien lisääntyessä.
- Mahdolliset uhat tulevat asiakkaiden taholta. Niiden ehkäisemiseksi käytetään tarkentunutta kulunvalvontaa.
- Vartijoiden varsinaista ampuma-asekoulutusta ei ole. Jotkut ymmärtävät aina väärin aseenkäyttökynnyksen.
- Aseenkäytöstä on omat asetukset. Periaate on, että läheskään kaikilla vartijoilla ei ole asetta. Aseenkäyttöoikeuden saaminen vaatii erikoismenettelyn ja voi tulla kysymykseen tilanteessa, jossa se on esimerkiksi itsepuolustuksen kannalta hyvin perusteltua, Nissi sanoo.
Vartijoista jopa pulaa
Nissin mukaan uudenlainen toimintaympäristö tuo kasvavia haasteita turvallisuusalalle.
- Kansainvälisyys tuo uusia uhkia, kuten huumeet ja salakuljetus. Turvallisuuskenttä laajenee.
- Yritykset ottavat meihin aika paljon kontakteja ja kyselevät valmistuneita. Tiedotamme opiskelijoille kontakteista, vaikka varsinaista rekrytointia ei ole.
- Työnsaanti vaihtelee, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on jonkin asteista pulaa vartijoista.
- Turvallisuusalan koulutusta voi hyödyntää useilla muillakin aloilla ja se antaa hyvän pohjan myös jatkokoulutukselle, Nissi toteaa.
Perusedellytyksinä turvallisuusalan koulutukseen on 18 vuoden ikä, hyvämaineisuus, hyvä psyykkinen ja fyysinen terveys sekä yleinen soveltuvuus alalle, jota testataan muun muassa soveltuvuuskokein.
Turvallisuusalan kasvu on ollut Suomessa nopeaa ja ehkä jossain määrin ennakoimatonta. Alalle mahtuu monenlaisia yrittäjiä. Suomessa mikään viranomainen ei valvo turvajärjestelmien myyntiä, eikä toimintaan tarvita lupaa. Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton (SVK) hyväksyntää pidetään yleisesti Suomessa alan ainoana auktorisointina.
Ei ole vaikeaa ennustaa, että tietoturvarikokset muodostavat yhä laajemman ongelmakentän turvallisuusalan toimijoille. Yhteiskunnan verkottuessa myös rikollinen toiminta verkottuu ja saa uusia muotoja.
Vakavia uhkakuvia liittyykin siihen, että samalle kun rikollisten toiminta tulee helpommaksi, rikosten valvonta tekniikan kehittymisestä huolimatta vaikeutuu.
MIKKO LAITINEN
28.1.2000
