Koonnut IA, 29.12.2000

Tutkimus: 25 kuollut Tokion lentokentällä pitkien matkojen jälkeen

Kaikkiaan 25 ihmistä on kuollut Tokion lentokentällä viimeksi kuluneiden kahdeksan vuoden aikana pitkien lentomatkojen aiheuttamiin verihyytymiin.

Asia selviää lentokentällä toimivan klinikan tekemästä tutkimuksesta, jonka arvellaan painostavan maailman lentoyhtiöitä tiedottamaan matkustajille lentämisen riskeistä entistä paremmin.

Tutkimuksen mukaan vuosittain 100-150 Tokioon saapuvaa matkustajaa joutuu lääkärihoitoon "turistiluokka-syndroomaksi" kutsuttujen oireiden vuoksi. Ne voivat syntyä, kun lentomatkustaja istuu pitkään ahtaassa istuimessa ja hengittää lentokoneen kuivaa ilmaa, joka lisää veritulpan riskiä.

- Verihyytymät alkavat kiertää, kun matkustajat nousevat koneesta. Viidestä kymmeneen minuutin sisällä ne voivat kiertää sydämeen ja keuhkoihin ja aiheuttaa hengitysvaikeuksia, sanoi Toshiro Makino, klinikan johtaja.

Suurin riski oireiden syntymiseen on ylipainoisilla, vanhuksilla ja niillä, jotka juovat runsaasti alkoholia lennon aikana.

"Turistiluokka-syndrooma" on nimenä harhaanjohtava, sillä kuka tahansa voi saada oireita lentokoneessa: yksi Tokiossa kuolleista oli yhdysvaltalainen lentokapteeni. Oireita voi välttää venyttelemällä ja juomalla runsaasti vettä matkan aikana.

Televisioon lisää kulttuuriuutisia

Yleisradion tv-uutiset lisää vuonna 2001 kulttuuriuutisten tarjontaa kuvaruudussa. Kulttuuriuutisia tarjotaan päivittäin viiden minuutin mittaisina uudella digitaalisella YLE24 -uutiskanavalla sekä kolme kertaa viikossa digitaalisella kulttuuri-, opetus- ja tiedekanava YLE+:lla.

Samalla vahvistetaan kulttuurin uutispalvelua ja seurantaa TV-uutisten muissa lähetyksissä sekä Aamu-TV:ssä. Valopilkku-ohjelman yhteyteen kootaan myös kulttuuriuutisosuus.

Kulttuuriuutistoimitukselle haetaan vetäjää heti vuoden alusta ja toimitus kootaan kevään mittaan. Päivittäiset kulttuuriuutislähetykset aloitetaan elokuun lopulla.

YLE:ssä kulttuuriuutisia lähetetään jo tällä hetkellä Radio Ylen Ykkösessä. Television kulttuuriuutistoimitus on tiiviissä yhteistyössä Radio Ylen Ykkösen kulttuurin erikoistoimittajien sekä Radiouutisten kanssa.

Nyt tutkitaan häpeää ja syyllisyyttä

Häpeän ja syyllisyyden tunteista on Joensuun ja Helsingin yliopistoissa alkamassa yhteinen tutkimusprojekti. Suomalaisia pyydetään kirjoittamaan näistä tunteista ja niiden kohtaamisesta.

Kukaan ei voi elämässään säilyä ilman häpeän ja syyllisyyden tunteita.
- Häpeä ja syyllisyys voivat toimia joko elämää suojelevana tai tuhoavana voimana, toteaa dosentti Paavo Kettunen Joensuun yliopistosta. Hänen lisäkseen projektin johdossa on professori Juha Vermasvuori Helsingin yliopistosta.

Jotkut häpeän tunteet ovat ihmistä suojelevia, esimerkiksi hienotunteisuus-häpeä.
- Se voi olla tarpeellinen naamio suojaamaan ihmisen haavoittuvuutta tai se turvaa ihmisen oikeutta yksityisyyteen, Kettunen sanoo.

Yksityisasioina pidetään mm. seksiin, kuolemaan, joihinkin uskonnollisen elämän ulottuvuuksiin sekä tiettyihin traagisiin ja traumaattisiin kokemuksiin liittyviä asioita.

Hienotunteisuus-häpeä suojelee Kettusen mukaan ihmistä nolaus-häpeältä, joka on halvaannuttava ja henkisesti musertava kokemus.

Ihmisten toivotaan kirjoittavan siitä, mikä heitä syyllistää ja mikä tuottaa häpeää. Arvokasta olisi myös kuulla, miten ihmiset ovat etsineet apua ja helpotusta, ovatko he sitä löytäneet ja mistä apua on saatu, jos sitä on löytynyt.

Tutkijat korostavat, että kirjoitukset käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti, ja että ne tulevat vain tutkijoiden tietoon. Kirjoitukset voi lähettää osoitteella: Salaiset kansiot, Käytännöllisen teologian laitos, PL 33, 00014 Helsingin yliopisto. Sähköpostiosoite on: salaiset-kansiot@helsinki.fi.

Muinainen Egypti taisi proteesikirurgian

Muinaisessa Egyptissä taidettiin alkeellinen proteesikirurgia. Saksalaistutkijat ovat löytäneet noin kolme tuhatta vuotta sitten kuolleen egyptiläisnaisen muumion, jolle on hänen elinaikanaan tehty varvasproteesi.

Muumion toinen isovarvas oli tutkijoiden mukaan amputoitu ja tynkään oli tehty puinen proteesi. Tekovarvas oli sen jälkeen maalattu ruskeaksi ja se oli peitetty varpaan paikallaan pitävällä tekstiilillä.

Tutkimuksissa havaittiin, että nainen oli kuollessaan 50-55-vuoden ikäinen ja hän oli kärsinyt eläessään suonten kalkkeutumisesta. Sairaus oli johtanut lopulta varpaan amputoimiseen.

Tähän asti tutkijat ovat olettaneet, että muinaiset egyptiläiset valmistivat proteeseja vain kuolleille.

Aurinko taas aktiivisimmillaan

Aurinko on aktiivisimmillaan kuin kertaakaan yhteentoista vuoteen. Aurinkovuodeksi nimetyt jaksot tulevat 11 vuoden välein. Silloin auringonpilkkujen määrä lisääntyy ja aurinko syöksee sisuksistaan sähkömagneettista säteilyä.

- Nyt meneillään oleva aurinkovuosi on kenties kiintoisampi kuin koskaan ennen, tiedemies Ernest Hildner Coloradon ilmastontutkimuskeskuksesta sanoo.

Auringonpilkkuja ei voi nähdä paljain silmin, mutta ne voivat aiheuttaa maapallolla erilaisia sähköhäiriöitä.

Edellisenä aurinkovuotena 1989 auringosta singonnut voimakas sähkömagneettinen säteily vaurioitti sähkönjakeluverkkoa Kanadan Quebecissä ja jätti noin kuusi miljoonaa ihmistä sähköttä päivän ajaksi.

Parhaimmat mahdollisuudet auringonpilkkujen "näkemiseen" ovat pohjoisella taivaalla, jossa aurinkovuosina näkyy entistä enemmän revontulia.

Ajassa -sivulle