Ay-liike valmistautuu järjestäytymisinnon laimenemiseen

STT-IA, 29.12.2000

Lisäruutia hankkeille antavat työelämän ja koulutuksen uudistukset, jotka ovat loiventaneet raja-aitoja jäsenkuntien välillä. Erityisesti STTK ja korkeasti koulutettujen Akava käyvät kovaa kilpaa ammattikorkeakoulututkinnon suorittajista.

Kolmessa palkansaajakeskusjärjestössä on yhteensä noin 2,1 miljoonaa jäsentä. Vuonna 1999 heistä noin 1,8 miljoonaa maksoi jäsenmaksua.

Vuoteen 2010 mennessä työmarkkinoille tarvitaan noin 700 000 uutta työntekijää ja toimihenkilöä. Liitot eivät voi tuudittautua siihen, että tulokkaat itsestään selvästi järjestäytyvät ammatillisesti, tähdentää STTK:n järjestöyksikön johtaja Matti Hynynen.

Erityisen ongelmallisina pidetään tietotekniikka-alaa ja uusmediaa.

Järjestöillä löytyykin kilpailutilanteesta huolimatta myös yhteisiä huolia: ay-liikkeen ulkopuolinen Yksityisalojen työttömyyskassa eli ns. Loimaan kassa kipuaa 160 000 jäsenellään suurimpien ammattiliittojen työttömyyskassojen rinnalle.

"Loppu akavalaiselle jäsenkalastelulle"

STTK haluaa selkeyttää jäsenrajoja etenkin akavalaisten suuntaan. SAK:n suuntaan tämmöisiä paineita ei Hynysen mukaan ole.

Monilla STTK:laisilla liitoilla on yhteistyösopimuksia akavalaisen Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestön kanssa palvelusektorilla ja teollisuudessa. Vaikka sopimuksissa luvataan mm. kunnioittaa jäsenrajoja, niin uusista jäsenistä kamppaillaan tiukasti.

Mm. STTK:n valtuuston puheenjohtaja Pirkko Kalttonen patisti äskettäin tukkimaan vuodon teollisuudessa ylempiin toimihenkilöihin ja lopettamaan akavalaisten liittojen "aggressiivisen jäsenkalastelun".

Ainakin akavalaisen Insinööriliiton puheenjohtaja Matti Viljanen kiistää jäsenriidat: liitto ja sen edunvalvonta ja koulutuspoliittinen linja vain imevät jäseniä. Juuri 50 000-jäseniseksi kasvanut liitto sai loppuvuodesta uutta väkeä erityisesti informaatioteknologian alalta.

Myös Akavan puheenjohtaja Risto Piekka totesi äskettäin, ettei mainittavia rajariitoja ole. Järjestön tavoitteena on kasvattaa lähivuosina jäsenmäärää 50 000:lla mm. koulutustason nousun kautta.

STTK haluaa profiloitua Akavan tavoin korkeasti koulutettujen palkansaajien järjestöksi. Jäsenistössä on nyt noin 40 000 korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittanutta. Jatkossa valtaosan uusista jäsenistä odotetaan tulevan juuri ammattikorkeakouluista: mm. hoitajien, poliisien, insinöörien ja tradenomien.

Viljanen taas vakuuttaa esimerkiksi amk-insinöörien kodin löytyvän juuri Insinööriliitosta. Ammattikorkeakouluissa opiskelee tätä nykyä liki 100 000 opiskelijaa.

Teollisuusliitoilla miljoonakampanja

STTK:laiset liitot aloittavat heti tammikuusta tehostetun järjestötyön ja jäsenhankintakampanjat. Yhtenä erityiskohteena ovat opiskelijat.

Painopiste on nimenomaan liitoissa, STTK on liikkeellä muutaman sadantuhannen markan budjetilla. Järjestö on mm. luonut nettisivuilleen Linkki hyvään huomiseen -otsikon, jonka takaa löytyvät suorat linkit jäsenliittoihin.

Tuhdeimmin panoksin ovat liikkeellä Toimihenkilöunioniksi keväällä yhdistyvät teollisuusliitot, jotka tekevät uutta liittoa tunnetuksia ja hakevat uusia jäseniä miljoonakampanjalla. Esimerkiksi myyntimiesten liitto taas lähettää parikymmentätuhatta kirjettä potentiaalisille jäsenille.

Vain STTK:laisiin työttömyyskassoihin kuuluvia noin 10 600 henkilöä lähestytään kirjeellä, jossa houkutellaan liittymään myös liittoon.

SAK jakaa ay-tietoutta tv-mainoksilla

SAK:ssa ei ainakaan virallisesti puhuta uusien jäsenien haalimisesta, vaan liittojen kesken haetaan vastauksia mm. siihen, miten jäseneksi liittymistä ja oikean liiton löytymistä voisi helpottaa.

SAK:laisten hankkeen ulospäin näkyvin osa kannustaa tosin juuri järjestäytymiseen, sillä tammi-helmikuussa on luvassa pariviikkoinen mainoskampanja televisiossa, lehdissä ja bussipysäkeillä.

Kolmikymppisille suunnattu mainonta herättelee otsikolla "Tervetuloa todellisuuteen" pohtimaan, voisiko ay-jäsenyydestä olla hyötyä.

Mm. mainosten suunnittelussa on pähkäilty ay-kielen kanssa.
- Meillä on hyvä liike, jota kaikkien tutkimusten mukaan myös nuoret arvostavat ja pitävät meidän ajamiamme asioita tärkeinä. Ongelmana on ollut, että me emme ehkä osaa kertoa asioistamme tämän päivän kielellä, projektisihteeri Ari Näätsaari kuvaa.

Liiton löytyminen vaatii joskus sitkeyttä

SAK:n nettisivuilta pitäisi jo vuoden alusta saaman hakupalvelun kautta opastusta oman ammattiliiton löytämiseen. Jäseneksi liittyminenkin hoitunee muutaman vuoden kuluttua myös netin kautta.

Näätsaaren mukaan ay-jäsenyyttä hakeva on pahimmillaan voinut joutua soittamaan 4-6 liittoon ennen sopivan löytymistä - liittojen nimet kun eivät aina kovin selvästi kerro, keitä niiden jäsenet ovat. Harva hoksaisi sijoittaa esimerkiksi suutareita Kemianliittoon.

Omat lisähankaluutensa ovat tuoneet uudet ammattinimikkeet ja vanhojen uudistuminen.

Hanketta on jo pyöritetty SAK:ssa ja liitoissa puolisentoista vuotta. Vuodelle 2001 SAK on budjetoinut työhön 1,7 miljoonaa markkaa. Lisäksi liitoilla on omia kylkiäishankkeitaan.

Politiikka -sivulle