STT-IA, 28.12.2000

Koirankakan luontoon jättämisestä seuraa lain voimaantultua sakko. Rangaistuksen arvioidaan vakiintuvan neljään päiväsakkoon.

Järjestyslaki astunee voimaan vuonna 2002. Siihen saakka koirankakkakäytäntö on kunnissa vaihteleva. Kuntaliiton johtava lakimies Alf Henriksson toteaa, että esimerkiksi syyttäjät eivät toimi asian suhteen yhtenäisesti.

- Eri tulkintoja on muun muassa siitä, voidaanko alemman asteisella kunnallisella säännöllä kriminalisoida asioita.

Uloste maatuu vauhdilla

Pohjois-Pohjanmaan kennelpiirin sihteeri Anneli Sarkkinen soisi kakkapykälän tuovan tullessaan lisää roska-astioita koiran ulosteelle.
- Lemuava muovipussi kädessä joutuu joskus tunti tolkulla kävelemään, koska roskalaatikoita on harvassa.

Sarkkinen huomauttaa myös, että muovi ei häviä luonnosta hetkessä, kun taas kakka maatuu puolessa vuodessa.
- Kakkakeskustelu tuntuu hassulta kun ajattelee, miten paljon luontoon heitetään tavallisia roskia.

Ylikiimingissä asuva Sarkkinen toivoo, että järjestyslain piiriin tulisivat kakan ohella kaikki roskat.
- Kaupungissa vielä asuessani en halunnut lähteä ehdoin tahdoin rikkomaan koirien tassuja keskustan lasinsiruihin, kahden koiran omistaja toteaa.

Läjiä kakka-astioista huolimatta

Pudasjärvellä koirankakka-astiat tulivat taajaman katukuvaan muutama vuosi sitten. Asialla oli keskusta-alueen kyläjohtokunta, joka halusi siistimmät pientareet ja puistot ja anoi kunnalta pönttörahaa. Markkoja heltisi 15 kakka-astian verran.

Kyläjohtokunnan puheenjohtaja Kerttu Vengasaho ei ole kuitenkaan täysin tyytyväinen: läjiä näkyy jalkakäytävillä edelleen turhan paljon.

- Olemme yrittäneet herätellä ihmisiä lehti-ilmoituksilla, mutta vieläkään kaikki koiranomistajat eivät ole täysillä mukana. Tänä talvena tilanne on sentään hieman parantunut.

Vengasaho toivoo, että koiraihmiset joko keräisivät lemmikkinsä jätökset muovipussiin tai opettaisivat hauvan menemään ojan puolelle tarpeilleen.
- Liian monesti näkee, että koiran annetaan kakata jalkakäytävälle.

Kakasta tulevat taudit harvinaisia

Tulevassa järjestyslaissa koirankakan keräämisen tarpeellisuutta perustellaan paitsi yleisellä järjestyksellä, myös turvallisuudella, sillä koirankakasta voi olla ihmiselle terveyshaittoja.

Pieni lapsi saattaa uteliaisuuttaan laittaa ulostetta suuhunsa, jolloin kakassa olevat bakteerit voivat aiheuttaa sairastumisia.

- Koiran loisista suolikainen voi vaeltaa ihmisen elimistössä ja hakeutua vaikkapa silmän verkkokalvolle aiheuttaen näköhäiriöitä, Oulun kaupungin ympäristöviraston johtava hygieenikko Maija Nurminen kertoo.

Nurmisen mukaan koirankakan syömisestä tulee oireita harvoin. Näköhäiriöt ovat todella harvinaisia, ja salmonella tai ripulikaan eivät kovin helposti ulostebakteerien kautta tartu.

Koiranpissasta taudin saaminen on niin ikään epätodennäköistä, sillä koiran virtsa on steriiliä.

Läjät hyönteisten herkkua

Kun koiraa ulkoiluttava ihminen jättää lemmikkinsä ulosteen tien vierustalle, on lantakärpänen tyytyväinen ja lennähtää oitis kakkakasaan herkuttelemaan.

Hyönteisiä voitaisiin teoriassa kasvattaa suuria määriä koirankakkoja tuhoamaan. Amanuenssi Juhani Itämies Oulun yliopiston eläinmuseosta kuitenkin epäilee touhua kannattamattomaksi.
- Jätöksiä taitaa sittenkin olla liikaa.

Hyönteisten tuottaminen kakka-apajille tyssäisi myös siihen, että lantaa resurssinaan käyttävien ötököiden elinaika rajoittuu kevät- ja kesäkuukausiin. Lisäksi ongelmaksi muodostuisi aikuisten lantasyöppöjen lyhyt lentovaihe.

- Ulosteet, jotka tulevat hyönteisten parin viikon lentovaiheen jälkeen tai paljon sitä ennen saattavat jäädä kokonaan hyödyntämättä, Itämies kertoo.

Sateinen kesä on koirankakan häviämisen kannalta suosiollisin, sillä useimmat lantaa aterioivat kuoriaiset ja kärpäset kelpuuttavat ravinnokseen vain märän tai tuoreen ulosteen.

Kotimaa -sivulle