Japanin hapuileva talouskasvu kaipaa yhä piristystä
STT-IA, 29.12.2000
Japanin talous on pyristellyt jo pitkään irti pahimmasta talouslamasta sitten toisen maailmansodan. Hapuileva kasvu on ollut yritysvetoista, mutta yksityiset japanilaiset eivät ole rohkaistuneet hellittämään kukkaronsa nyörejä.
Yksityinen kulutus haukkaa kuitenkin Japanin
kansantaloudesta suurimman viipaleen ja yksityisen kulutuksen
lisääntyminen virkistäisi kokonaistalouden elpymistä.
Japanin kauppaministeriö julkisti keskiviikkona uusimmat
teollisuustuotantoa kuvaavat luvut. Niiden mukaan teollisuuden
tuotanto supistui kausitasoitetusti lokakuusta marraskuuhun
0,8 prosenttia.
Uusimmat luvut ovat vain jatkoa aiemmin viikolla julkistettuihin
Japanin talouslukuihin. Maan työttömyysprosentti on taas
kääntynyt nousuun, vähittäismyynti on jatkanut
vähentymistään jo neljättä vuotta ja kotitalouksien kulutus on
supistunut.
Kauppaministeriön mukaan teollisuustuotannon lasku
marraskuussa selittyy sillä, että muun muassa
viihde-elektroniikan myynti väheni. Kuluttajat eivät myöskään
ostaneet henkilökohtaisia tietokoneita eivätkä matkapuhelimia.
Sitä vastoin näiden tuotteiden kysynnän virkistymisestä
odotetaan tietoja joulukuun luvuissa sekä tammikuussa.
Ekonomistit eivät mielellään puhu Japanin ajautumisesta
lamaan, vaikka siitä varoituksia kuuleekin.
Mitsubishi Research Institute -tutkimuslaitoksen
tutkimusjohtaja Noriko Hama huomauttaa, ettei
teollisuustuotannon kasvulle ole paljonkaan tilaa, koska niin
vientimarkkinat kuin kotimainenkin kysyntä alkavat hiipua.
Japanin tärkein vientimaa on ollut Yhdysvallat, jonka markkinat
ovat imeneet suuren osan japanilaisista vientituotteista. Nyt
Yhdysvaltain markkinatkin alkavat kutistua.
Japani on Yhdysvaltain ohella maailmantalouden toinen
mahtitekijä. Yhdysvallat on maailman suurin kansantalous ja
Japani toiseksi suurin.
Työmarkkinat muuttuvat hitaasti
Japanin työmarkkinat ovat nyt muuttumassa, kun pitkä perinne
tiettyyn yritykseen sitoutumisesta karisee etenkin nuoren
väestön mielessä.
Vielä pari-kolmekymmentä vuotta sitten työuransa alkaneet
toimivat perinteisesti, he menivät töihin suuryritykseen, joka
koulutti, työllisti ja piti heistä huolen. Kysyttäessä
japanilaiselta vielä muutama vuosi sitten hänen ammattiaan,
vastaukseksi ei tullutkaan työtehtävä vaan yritys: Olen töissä
Toyotalla/Mitsubishillä jne.
He saattoivat luoda omassa yrityksessään uran, mutta
vaihtaessaan toiseen firmaan he joutuivat aloittamaan alusta.
Vanhan kaavan mukaan työpaikkansa hankkineen on vaikea
työllistyä, kun yritys palkkaisi mieluiten uusia "Super
Salarymen"-tyyppejä.
He ovat nuoria asiantuntijoita esimerkiksi
tietokone-eksperttejä, joille ei tuota ongelmia vaihtaa
työnantajayritystä.
Työelämän ongelmien korjaamiseksi japanilaisilla on myös paljon
tehtävää koulutusjärjestelmän uudistamisessa. Tutkinto
maineikkaassa yliopistossa ei enää takaa hyvää elämää, vaan
työelämässä menestymisen ratkaisee henkilökohtainen
kyvykkyys.
Oman ongelmansa Japanin talouskehitykselle tuo suljetun
talouden perinne ja se, ettei maassa käytännössä ole
ulkomaista työvoimaa.
YK:n laskelmien mukaan Japanin työikäinen väestö ei
lähivuosikymmenien kuluessa pysty elättämään vanhenevaa
väkeä, koska syntyvyys alenee ja kuolleisuus vähenee.
Vuonna 1995 Japanin väestöstä 87,2 miljoonaa oli työikäisiä,
mutta heidän määränsä supistuu vuoteen 2050 mennessä noin
30 miljoonalla.
YK:n mukaan Japanin pitäisikin päästää maahan vuoteen 2050 mennessä 33,5 miljoonaa ulkomaalaista työntekijää eli 609 000 vuodessa. Toistaiseksi Japanissa vasta puhutaan vierastyöläisistä, mutta ei uusina asukkaina.
Talous -sivulle
|