Kettutarhaus loppuu Ruotsissa
STT-IA, 29.12.2000
Kettutarhaus loppuu vuodenvaihteessa Ruotsissa. Syynä tähän on Ruotsin eläinsuojelulakiin liittyvä uusi määräys, joka edellyttää kaivamismahdollisuutta tarhaketuille. Ruotsissa on tänä vuonna ollut toiminnassa vain kolme kettutarhaa.
Ruotsin turkiseläinten kasvattajien liiton toiminnanjohtaja
Östen Mörnstam pitää säälittävänä sitä, että Ruotsin
hallituksen ja viranomaisten näkemykset kettutarhauksesta
ovat ristiriidassa keskenään.
Ruotsin viranomaiset eväsivät tarhaajilta mahdollisuuden tutkia edelleen uuden määräyksen käytännön mahdollisuuksia.
Suomalaistutkijat tarjosivat yhteistyötä
Suomalaiset tarhaeläinten hyvinvointitutkijat, dosentti Hannu Korhonen ja tohtori Teppo Rekilä esittivät jokin aika sitten yhteistyössä Ruotsin tarhaajien liiton ja yhden tarhaajan kanssa maatalousviranomaisille tutkimushanketta, jolla kettujen kaivamismotivaatiota ja tarvetta maakontaktiin olisi selvitetty
kevään 2001 aikana. Viranomaiset kuitenkin kieltäytyivät yhteistyöstä.
Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry:n toiminnanjohtaja Gustav Smulter vahvisti torstaina, että näin on todellakin tapahtunut.
Smulter oudoksui lisäksi sitä, että Ruotsi saattaa voimaan määräyksen, joka ei edistä eläinten hyvinvointia, mutta tekee käytännössä kettutarhauksen mahdottomaksi
Ruotsissa.
Ruotsin kettutarhaus on vuosikymmenet ollut verrattain pienimuotoista. Tänä vuonna Ruotsi tuotti noin 4000 ketunnahkaa, joka vastaa yhden suomalaisen
keskivertokettutarhan tuotosta. Suomen kokonaistuotanto on runsaat kaksi miljoonaa ketunnahkaa.
Suomessa tutkimukset päättyivät toukokuussa
Kettujen käyttäytymistä maapohjalla nykyisiin
tuotanto-olosuhteisiin verrattuna on tutkittu pääasiassa
Suomessa, Norjassa ja Tanskassa.
Viimeksi aihetta koskeva tutkimus Suomessa tehtiin MTT:n Kannuksen tutkimusasemalla yhteistyössä Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen kanssa. Tutkimus
saatettiin päätökseen tämän vuoden toukokuussa.
Tutkimuksen mukaan maapohjalla kasvatettavat ketut
kaivoivat ainoastaan satunnaisesti. Ne lisääntyivät
verkkopohjalajitovereitaan huonommin eikä niiden terveydentila
ollut hyvä. Tulokset olivat pitkälle yhteneväisiä aiemmin
saatujen tulosten kanssa.
Kaivamismahdollisuutta edellyttävä lisäpykälä tehtiin Ruotsin
eläinsuojelulakiin jo vuonna 1993, mutta sen voimaantuloa
siirrettiin tammikuun 2001 alkuun.
Ulkomaat -sivulle
|