Kasvihuonepäästöjen rajoitus kasvattaisi kuluttajien energialaskua

STT-IA, 29.12.2000

Alkaneen vuosikymmenen loppuun mennessä kuluttajien lisäkustannukset kohoaisivat jo 7-9 miljardiin markkaan vuodessa. Suurin osa kustannusten noususta aiheutuisi energiaverotuksen kiristämisestä.

Energian kulutusta rajoitettaisiin KTM:n taustaselvityksen mukaan nostamalla energiaveroja reippaasti. Energiaverot nousisivat vuonna 2020 reaalisesti kaksinkertaisiksi nykytasosta. Verojen nousu olisi nopeinta vuosina 2000-2010.

Kauppa- ja teollisuusministeriön kaavailemien energiapolitiikan ohjelmien lisäkustannukset kuluttajille nousisivat selvityksen lukujen perusteella laskettuna karkeasti 100 miljardiin markkaan 2010-luvun aikana.

Alkaneen vuosikymmenen aikana lisäkustannuksia kertyisi 60-75 miljardia markkaa, jos olettaa, että korotettuja veroja kerättäisiin vuodesta 2002 alkaen.

Energiapolitiikan vaihtoehdoiksi hallitukselle on tehty kaksi laskelmaa, jotka molemmat sisältävät keskeisenä osana rajun energiaverotuksen kiristämisen.

Ensimmäinen vaihtoehdot on saanut nimen KIO1. Se perustuu pitkälle maakaasuun käytön lisäämiseen eikä sisällä ydinvoimaa. KIO2-mallissa puolestaan oletetaan ydinvoimaa rakennettavan lisää.

Bensiinille lisähintaa 1,55 markkaa litralta

Molemmissa vaihtoehdoissa sähkön verotus nostettaisiin jo vuoteen 2010 mennessä kaksinkertaiseksi nykytasosta. Hiilidioksidivero nousisi 102 markasta 175 markkaan tonnilta.

Kivihiilen vero nousisi 35 markasta 60 markkaan megawattitunnilta ja maakaasun vero 10 markasta 18 markkaan megawattitunnilta.

Bensiinivero nousisi molemmissa selvitetyissä vaihtoehdoissa vuoteen 2010 mennessä 3,28 markasta 411 markkaan ja dieselvero 1,79 markasta 2,36 markkaan litralta.

Bensiinin kuluttajahinta kallistuisi verojen vuoksi vuoteen 2020 mennessä noin 1,55 markkaa litralta ja dieselöljyn hinta 1,10 markkaa litralta. Lämmitys öljy kallistuisi samaan aikaan 0,60 markkaa.

Keväällä hallituksen käsittelyyn tulevan ilmastoselonteon taustaselvityksessä vaihtoehtoina ovat hiilidioksidipäästöjen rajoittaminen joko ydinvoiman kanssa tai ilman ydinvoiman lisärakentamista. Selvityksen perusteella ydinvoimavaihtoehto on selvästi taloudellisesti edullisempi ja myös helpommin toteutettavissa.

Molemmissa vaihtoehdoissa kasvihuonekaasujen päästöt jäisivät vuosina 2008-2010 alle tavoitteena olevan 75 miljoonaan ekvivalenttisen hiilidioksiditonnin rajan. Sen jälkeen päästöt kuitenkin kasvaisivat niin, että ne vuonna 2020 olisivat hieman tavoitetasoa suurempia.

Kauppa- ja teollisuusministeriön perjantaina julkistaman selvityksen mukaan Suomen energian kokonaiskulutus olisi vuonna 2020 0,7-3,7 miljoonaa ekvivalenttista öljytonnia pienempi kuin nykykehityksellä, mikäli jompikumpi laskelman vaihtoehdoista toteutetaan.

Energian kulutus kasvaa edelleen

Nykykehityksellä energian kokonaiskulutus nousee selvityksen mukaan vuonna 2020 noin 38,2 miljoonaan ekvivalenttiseen öljytonniin, kun kulutus vuonna 1999 oli 31,4 miljoonaa tonnia.

KIO 1-vaihtoehdossa Suomen energian kokonaiskulutus vastaisi vuonna 2020 noin 34,5 miljoonaa öljytonnia ja KIO 2-vaihtoehdossa 37,5 miljoonaa ekvivalenttitonnia.

Sähkön kokonaiskulutus kasvaisi nykykehityksellä 77,8 terawattitunnista 99,0 terawattituntiin vuonna 2020. KIO 1-vaihtoehdossa kulutus kasvaisi 94,7 terawattituntiin ja KIO 2-vaihtoehdossa 97,2 terawattituntiin.

Ydinvoiman lisärakentamisesta luopuminen nostaisi selvityksen mukaan selvästi sähkön hintaa, koska ydinvoima on halvin sähkön tuotantotapa.

Ongelmia saattaisi syntyä myös siitä, miten kaupalliset tuottajat saataisiin käyttämään maakaasua tai muita vaihtoehtoisia polttoaineita, jos niiden tuotantokustannukset ylittävät kannattavan tuotannon tason.

KTM:n selvitykseen sisältyvien laskelmien mukaan ydinvoima on kiistatta edullisin sähkön tuotantotapa. Ydinvoiman tuotantokustannus on selvityksen mukaan 14,8 penniä kilowattitunnilta.

Seuraavaksi halvin vaihtoehtomo on kivihiili, jonka tuotantokustannus on 15,5 penniä kilowattitunnilta. Maakaasusähkön hinta on selvityksen mukaan 19,4 penniä kilowattitunnilta.

Hassi: KTM:n "jouluevankeliumi" liioitellun synkkä

Ympäristöministeri Satu Hassi (vihr.) kiirehti tuoreeltaan kommentoimaan kauppa- ja teollisuusministeriön kasvihuonepäästöjen rajoittamista koskevaa selvitystä.

Ministeri hämmästeli julkaisuajankohtaa:
- Tuntuipa omalaatuiselta viimeisenä arkipäivänä ennen joulua kuulla radiosta kauppa- ja teollisuusministeriön "jouluevankeliumi".

Hassi on kotimaisen ilmasto-ohjelman laadintaa johtavan ns. Kioto- ministeriryhmän jäsen. Hän vetoaa ministeriryhmässä esiteltyihin tutkimustuloksiin, joiden mukaan energiaveroja joudutaan nostamaan joka tapauksessa, riippumatta siitä, toteutetaanko ilmastotavoitteet lisäydinvoiman avulla tai ilman sitä.

Hassin käsityksen mukaan energian hinnannousun ei tarvitse merkitä elinkustannusten nousua. Energiaverojen korotus voidaan nimittäin palauttaa kuluttajille muiden verojen, kuten tuloveron ja työnantajan sosiaalimaksujen alennuksen muodossa.

- Lisäksi palautus voidaan toteuttaa siten, että tuloerot eivät kasva, lupaa ympäristöministeri.

Hassi muistuttaa myös, että bensaveron korottaminen on tehoton tapa vaikuttaa hiilidioksidipäästöihin. Jos tätä keinoa käytettäisiin, veroja täytyisi tietysti korottaa paljon.

Kioto-ministeriryhmässä yksikään ministeri ei ole puhunut bensaverojen korotuksen puolesta. Siksi on omituista, että tämä edelleen kummittelee KTM:n laskelmissa, ministeri ihmettelee.

Paljon tehokkaampaa olisi Hassin mielestä nostaa sähkön, lämmön ja teollisuuden polttoaineiden veroja. Jos sähkökilowattitunnin hintaa nostetaan 0,4 p, ohjausvaikutus hiilidioksidipäästöihin on sama kuin korotettaessa bensaveroa markalla, laskeskeli Hassi.

Talous -sivulle