STT-IA, 29.12.2000

Liikunta voi osaltaan tukea merkittävällä tavalla henkistä hyvinvointia. Liikunnan vaikutus henkiseen hyvinvointiin on hyvin yksilöllistä.

Moni saa liikunnan aikana tai sen jälkeen palkitsevan hyvän olon tunteen ja kokee arkielämässään, miten liikunta lisää henkistä vireyttä ja antaa voimavaroja työssä jaksamiseen.

Usealle liikunnanharrastajalle hyvin merkittäviä ovat liikunnan tuottamat huippukokemukset, joista voi nauttia esimerkiksi maratonin maalintulon tai laskuvarjohypyn aikana. Luonnossa liikunnan iloa lisäävät ympäristön kauneuden tuottamat esteettiset elämykset.

Lisäksi liikunta tukee henkistä hyvinvointia tarjoamalla mahdollisuuden sosiaalisten suhteiden luomiseen ja ylläpitoon, liikkumiseen ryhmässä.

Lapsille liikunta antaa parhaimmillaan myönteisiä fyysisiä kokemuksia sekä mahdollisuuksia tunneilmaisun ja sosiaalisten taitojen oppimiseen. Näin liikunta voi tukea lapsen persoonallisuuden ja terveen itsetunnon kehittymistä.

Liikuntaa harrastavien nuorten on havaittu kärsivän muihin nuoriin verrattuna vähemmän yksinäisyydestä, ujoudesta ja toivottomuudesta. Aikuisilla liikunnan on todettu olevan yksi tehokkaimmista keinoista vähentää stressiä, ja kohtuullinen liikunta myös edistää nukahtamista ja parantaa unen laatua.

Varsinkin työttömille liikunta voi antaa elämänsisältöä, ja ikääntyneille liikunnan merkitys on henkisen toimintakyvyn ja sosiaalisten suhteiden säilyttäjänä erityisen merkittävä. Vammaisilla liikunnan on todettu vähentävän kielteisiä tunteita sekä lisäävän myönteistä identiteettiä.

Pakonomaiseksi muuttunut, koko elämän täyttävä liikunta ei enää edistä psyykkistä terveyttä, varsinkaan jos siihen liittyy syömishäiriöitä tai anabolisten steroidien käyttöä. Myös ylirasitus voi aiheuttaa ahdistusta, masennusta ja unihäiriöitä.

Myönteiset kokemukset ovat tärkeitä

Henkistä hyvinvointia edistävän liikunnan määrästä, laadusta ja intensiteetistä tarvitaan vielä lisää tutkimusta. Nykyinen tutkimustieto viittaa siihen, että vapaa-ajan liikunnalla on enemmän myönteisiä vaikutuksia kuin ansiotyöhön tai kotitöihin liittyvällä liikunnalla.

Liikunnan arvioidaan edistävän henkistä hyvinvointia, kun se on omaehtoista, haasteellista ja tuottaa myönteisiä elämyksiä. Liikunnan hyvät vaikutukset näyttävät tehostuvan, jos harrastajalla on liikuntaa kohtaan myönteisiä odotuksia, ja hän sitoutuu liikuntaan ja kokee sen hyödylliseksi.

Terveet, hyväkuntoiset ihmiset kokevat myös henkisen terveytensä keskimääräistä paremmaksi. Liikunnan ja henkisen hyvinvoinnin välinen yhteys saattaa osittain selittyä myös sillä, että henkisesti hyvinvoivat valikoituvat liikunnan harrastajiksi.

Toisaalta hyvät kokemukset liikunnasta esimerkiksi masennuksen hoidossa vahvistavat näkemystä liikunnan myönteisistä vaikutuksista henkiseen hyvinvointiin.

Liikunnan mielialaa kohentava vaikutus on osoitettu erityisesti intensiivisen ja kestävyystyyppisen liikunnan harrastajilla, mutta myös kevyellä liikunnalla on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia.

Lisäksi liikuntaa harrastavien on havaittu olevan tasapainoisempia ja paremmin itseensä luottavia kuin niiden, jotka eivät harrasta liikuntaa.

Mikä selittää hyvän olon tunteen?

Tutkijat eivät toistaiseksi ole yksimielisiä siitä, mikä tai mitkä tekijät liikunnassa vaikuttavat henkiseen hyvinvointiin. Kunnon ja terveyden paraneminen voi välillisesti saada aikaan esimerkiksi itsearvostuksen nousua ja minäkuvan vahvistumista.

Fysiologisista tekijöistä tiedetään, että liikunta nostaa elimistön lämpötilaa ja saa aikaan rentoutuneen olotilan.

Liikunta myös parantaa aivojen hapensaantia ja vilkastuttaa aineenvaihduntaa, mikä koetaan vireystason nousuna. Lisäksi liikunta lisää hyvän olon tunnetta tuottavien endorfiinien määrää elimistössä. Liikunnan stressiä lieventävä vaikutus selittyy fysiologisesti siten, että liikunta alentaa leposykettä ja vähentää lihasjännitystä.

Psykologiset selitykset liikunnan psyykkisistä vaikutuksista perustuvat liikunnasta saataviin yksilöllisiin kokemuksiin ja merkityksiin. Tavoitteiden saavuttaminen liikuntasuorituksessa omien ponnistelujen tuloksena voi kohottaa itsetuntoa ja -hallintaa.

Lisäksi liikunnanharrastaja voi saada muilta positiivista palautetta suorituksistaan tai hyvin hoidetusta kehostaan. Henkisen hyvinvoinnin kannalta voi olla merkitystä myös sillä, että liikunta on sosiaalisesti hyväksytty tapa ilmaista sisäistä ahdistusta ja kasautuneita tunteita.

Katso myös artikkelit:

Liikunta lisää ikääntyvien hyvinvointia

Juttujen kirjoittaja Mari Miettinen on liikuntatieteiden maisteri ja LIKES-tutkimuskeskuksen suunnittelija.

---

Ajassa -sivulle