Kauppa ja teollisuus tiivistäisivät luomualan yhteistyötä
FF-IA, 29.12.2000
Elintarviketeollisuus ja vähittäiskauppa pitävät luomualan kehittämisen keskeisenä edellytyksenä koko tuotantoketjun kattavan yhteistyön tiivistämistä.
Erityisen tärkeää elinkeinoelämän mielestä on tuotannon ohjeistaminen markkinalähtöisesti ja luomusääntöjen selkiyttäminen nykyisestä.
Näkemykset käyvät ilmi Sedecon Consultingin syksyllä tekemästä selvityksestä maa- ja metsätalousministeriön luomustrategiatyön taustaksi. Selvityksessä haastateltiin 25 elintarviketeollisuuden ja kaupan johtoportaaseen kuuluvaa vaikuttajaa.
Teollisuuden ja kaupan edustajat arvioivat luomukulutuksen kasvumahdollisuudet hyviksi, mutta varsinaista bisnestä luomulla ei niiden mielestä vielä pääse tekemään pitkään aikaan tuotantovolyymin vähäisyyden takia.
Tällä hetkellä luomun markkinaosuus Suomessa on noin 1-6 prosenttia tuoteryhmästä riippuen. Teollisuus ja kauppa lähtisivät kasvattamaan luomukysyntää ottamalla avuksi brandiajattelun.
Elinkeinon mielestä luomutuotteiden hintaeroa muihin tuotteisiin nähden pitäisi kaventaa laskemalla kustannuksia hieman tuotantoketjun joka portaassa.
Pieni volyymi ja kysynnän vähäisyys ovat yhä ongelmia
Selvityksen mukaan teollisuus pitää luomun suurimpana ongelmana edelleen pientä volyymia, jonka takia luomuraaka-aineen keräily, varastointi ja valmistus tulevat kalliiksi pieniin valmistussarjoihin nähden.
Raaka-aineiden saantia pidetään yhä ongelmallisena, ja teollisuuden keskuudessa myös viljelijöiden asenne luomutuotantoa kohtaan koetaan melko pessimistiseksi. Teollisuuden mielestä volyymin kasvattaminen onkin erityisen tärkeää, jotta luomutuotteiden valmistuksesta saadaan nykyistä kannattavampaa.
Kaupan edustajat puolestaan pitävät ongelmana sitä, että luomukysyntä keskittyy lähinnä pääkaupunkiseudulle ja muutamiin muihin suuriin kaupunkeihin. Kaupan kannalta ongelmallista on myös vahvojen luomubrandien puuttuminen, tuotteiden hidas kiertonopeus ja tuotteiden epätasainen saatavuus.
Kaupan mielestä luomutuotteiden myynti ei ole vielä taloudellisesti kannattavaa, mutta imagosyistä luomua on hyvä pitää valikoimissa.
Sekä teollisuus että kauppa toivovat luomualalle yhteistä katto-organisaatiota, joka pystyisi koordinoimaan koko tuotantoketjua ja kehittämään luomutuotantoa etenkin niissä tuoteryhmissä, joita kuluttajat kaipaavat.
Teollisuus haluaisi luomusäännöt nykyistä yhtenäisemmiksi, ja lisäksi luomutuotantoon liittyvää byrokratiaa olisi karsittava. Kauppa puolestaan toivoo luomuvalikoimaan lisää kattavuutta ja jalostettuja elintarvikkeita.
"Yksi kynnys ylitetty"
Finfood Luomun toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila pitää teollisuuden ja
kaupan edustajien näkemyksiä oikeutettuina. Kottilan mielestä luomustrategiatyön tueksi tehty selvitys osoittaa, että elinkeinon asenteet luomua kohtaan ovat muutamassa vuodessa kehittyneet myönteiseen suuntaan.
- Yksi kynnys on ylitetty, kun teollisuudessa ja kaupassa ei enää ajatella, että luomu on vain huuhaata, hän huomauttaa.
Kottilan mielestä ehdotus luomubrandien kehittämisestä ja koko luomualan yhteistyön tiivistämisestä on erittäin hyvä.
- Monissa muissa Euroopan maissa kehitys menee juuri tähän suuntaan. Isoilla kauppaketjuilla on omat luomubrandit, joita ne rakentavat yhdessä luomuviljelijöiden kanssa, hän toteaa.
Kottila toivottaa tervetulleeksi myös ehdotuksen luomutuotteiden korkean hinnan laskemisesta alemmas tinkimällä kustannuksista hinnanmuodostuksen eri portaissa.
Finfood Luomun toiminnanjohtaja sanoo ymmärtävänsä etenkin kotieläintuotannon edustajien näkemykset luomusääntöjen byrokraattisuudesta ja toiveet joustonvarasta, mutta huomuttaa myös, että jossain on säilytettävä ero luomun ja tavanomaisen tuotannon välillä.
- Osa EU:n uusista luomukotieläintuotannon säännöistä on kieltämättä vaikeita, eikä niiden soveltuvuutta Suomeen voi tietää etukäteen. Luomustrategiatyössä pitäisikin miettiä, miten koko tuotantoketju saataisiin osallistumaan uusein säätöjen kommentointiin jo sääntöjen laatimisvaiheessa, Kottila pohtii.
Talous -sivulle
| 
