IKK, 29.12.2000

Uudessa luvussa säädetään mm. tutkimukseen ja hoitoon pääsyn enimmäisajoista, tietojen vaihdon parantamisesta, lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden avohoidon tukitoimista sekä alueellisesta yhteistyöstä.

Asetuksen mukaan lapsen tai nuoren hoidon tarpeen arviointi on aloitettava viimeistään kolmen viikon kuluessa siitä, kun lääkärin lähete on saapunut sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoidon hoitopaikkaan.

Jos lapsi tai nuori tarvitsee kiireellistä hoitoa, lähete on tutkittava nopeammin, tarvittaessa välittömästi. Kolmen viikon määräaika voidaan toisaalta ylittää, jos lähettävä lääkäri niin arvioi.

Jos arvioinnissa todetaan lapsen tai nuoren tarvitsevan hoitoa, se on aloitettava viimeistään kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun selvitys on tehty.

Hoitoon pääsyn ajankohdan tulee kuitenkin määräytyä hoidon edellyttämän kiireellisyyden perusteella, tarvittaessa hoito on aloitettava välittömästi. Tässäkin tapauksessa kolmen kuukauden määräaika voidaan ylittää, jos selvityksen tehnyt lääkäri katsoo, että niin voidaan menetellä ilman, että siitä aiheutuu potilaalle haittaa.

Asetuksessa säädetään myös, että lapsen tai nuoren siirtyessä hoitopaikasta toiseen lähettävän yksikön on huolehdittava siitä, että vastaanottavalla yksiköllä on riittävät tiedot hoidon jatkamiseksi. Tietoja luovutettaessa noudatetaan tietosuojasäännöksiä, joita tässä yhteydessä ei ole muutettu.

Lasten ja nuorten mielenterveyden hoito järjestetään pääosin avohoitona. Tämä edellyttää, että lapsilla ja nuorilla on riittävän hyvät edellytykset selviytyä kotonaan. Usein tämä edellyttää tukitoimien, kuten kotiavun, kuntoutuksen sekä koulutuksen ja opetuksen tukemista.

Asetuksessa on erillinen säännös tarpeellisten ja riittävien tukitoimien järjestämisestä. Lisäksi asetuksessa on säännös lasten ja nuorten mielenterveystyön alueellisen yhteistyön toteuttamisesta.

Valtion ensi vuoden talousarviossa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen on lisätty 25 miljoonaa markkaa lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kehittämiseksi.

Koska kuntien valtionosuudet määräytyvät laskennallisesti, valtionosuuksien käyttötarkoitus ei ole ennalta määrättävissä. Tämän vuoksi näiden lisämäärärahojen kohdentuminen nimenomaan lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin on haluttu varmistaa lisäämällä mielenterveysasetukseen em. uusi luku.

Politiikka -sivulle