Laajentuminen, työllisyys ja ympäristö erityishuomion kohteena

STT-IA, 29.12.2000

Pääministeri Göran Persson toivoo, että kun hän kesällä luovuttaa puheenjohtajan nuijan edelleen Belgialle, Ruotsia pidettäisiin pystyvänä ja luotettavana EU:n jäsenenä ja että myös ruotsalaisten oma, syvään juurtunut epäluulo unionia kohtaan olisi hälventynyt.

Tultuaan EU:n jäseneksi vuonna 1995 Ruotsi hankki kyseenalaista mainetta oppimestarimaisella asenteellaan. Nyt messuaminen omasta erinomaisuudesta on tarkoitus unohtaa.

Persson osoitti uutta linjaa jo Nizzan huippukokouksen yhteydessä, kun muut maat arvostelivat enemmän tai vähemmän kärkevästi puheenjohtajamaata Ranskaa itsevaltaisesta asenteesta.

Perssonin mielestä Nizzan huippukokous oli "menestys". Tulevan puheenjohtajamaan onkin tietysti hyvä muistaa, että kaikkien kanssa on tultava toimeen.

Laajentuminen tärkeintä

Ruotsi on ilmoittanut ajavansa puheenjohtajakaudellaan erityisesti kolmea asiakokonaisuutta: unionin laajentumista, työllisyyttä ja ympäristökysymyksiä. Ohjelma on kuitenkin muotoiltu niin pyöreästi ja monisanaisesti, että sen voivat varmaan kaikki osapuolet hyväksyä.

Esitellessään äskettäin päämääriään valtiopäiville Ruotsin hallitus toivoi, että laajentumisneuvotteluissa tehtäisiin kevään aikana "läpimurto".

Perssonin mukaan läpimurtona voidaan pitää jo sitä, että hakijamaiden kanssa päästään neuvottelemaan kaikista asiakohdista eikä vaikeita kysymyksiä siirretä tuonnemmaksi.

Mitään selvää aikataulua laajentumiselle Ruotsi ei halua asettaa.
- Jos me laadimme liian aikaisessa vaiheessa tarkan aikataulun, hakijamaat voivat saada sen käsityksen että ne ovat jo täyttäneet jäsenyysvaatimukset, Persson perusteli käsitystään.

Työllisyys on pääaiheena Tukholman ylimääräisessä huippukokouksessa maaliskuun lopulla, ja ympäristön alalla pyritään saamaan aikaan päätös kasvihuonekaasujen rajoittamisesta Kioton sopimuksen hengessä.

EMU:n ulkopuolella

Vuosi 2001 on työntäyteistä aikaa, kun Euroopan talous- ja rahaliitto EMU valmistautuu ottamaan käyttöön euromääräiset setelit ja kolikot seuraavan vuoden alusta lukien.

Puheenjohtajamaa Ruotsi seuraa kuitenkin kehitystä sivuraiteelta, sillä se ei ole EMU:n jäsen. Eikä muutosta ole pikaisesti odotettavissakaan: EMU:n vastustus on ennätyskorkealla juuri ennen puheenjohtajakautta.

Marraskuussa tehdyn kyselyn mukaan peräti 62 prosenttia ruotsalaisista vastusti yhteisvaluuttaan siirtymistä.

Ohjelmassaan hallitus vakuuttaa luonnollisesti tekevänsä kaikkensa, jotta siirtyminen euroon sujuu vaivattomasti.
- Tammikuussa 2002 eurosetelit ja -kolikot otetaan käyttöön EMU:n jäsenmaissa. EU:n puheenjohtajamaana Ruotsi on mukana varmistamassa, että uuteen valuuttaan siirtyminen käy sujuvasti.

Ruotsin Bosse Ringholm ei myöskään pääse osallistumaan euroalueen valtiovarainministerikokouksiin, jotka nykyisin edeltävät aina EU:n valtiovarainministerien tapaamisia ja joissa tärkeät ratkaisut usein hahmottuvat jo ennen varsinaista EU-kokousta.

Kriisinhallinnasta ohjelma

EU:n kriisinhallinnassa Ruotsi haluaa edetä niin ripeästi, että puheenjohtajakauden päätteeksi Göteborgin huippukokouksessa voitaisiin allekirjoittaa selkeä ohjelma unionin kriisinhallinasta.

Ruotsi toivoo myös, että EU:n kriisinhallintajoukot voitaisiin saada täyteen toimintavalmiuteen jo vuoden 2001 aikana.

Ruotsi haluaa kiinnittää huomiota myös tasa-arvokysymyksiin, kuluttajansuojaan, avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen EU:n työssä sekä yhteistyön lisäämiseen Venäjän kanssa.

Äskeisellä Suomen-vierailullaan ulkoministeri Lena Hjelm-Wallén kiitti Suomea perustan luomisesta Venäjän ja EU:n suhteiden lähentämiselle ns. pohjoisen ulottuvuuden puitteissa Suomen puheenjohtajakaudella. Ruotsin tehtävänä on nyt konkreettisen sisällön antaminen tälle hankkeelle.

Mielenosoituksia odotetaan

Ruotsin poliisi ei saa kovinkaan suuria lisämäärärahoja selviytyäkseen lukuisten EU-kokousten turvallisuusjärjestelyistä.

Poliisi vakuuttaa pystyvänsä selviämään velvollisuuksistaan lähes normaaliresursseilla, mutta huolta aiheuttavat joka tapauksessa esimerkiksi globalisaation vastustajien ilmoitukset kerääntyä Ruotsiin tärkeimpien EU-tapaamisten aikana.

Myös Ruotsin omat EU:n vastustajat aikovat olla näyttävästi mukana puheenjohtajakauden tapahtumissa. Ja unionin vastustajia maassa riittää: tuoreen kyselyn mukaan 43 prosenttia ruotsalaisista ei ole vieläkään hyväksynyt jäsenyyttä, ja vain 37 prosenttia kannattaa sitä.

Jos taas Ruotsissa pidettävät EU-kokoukset jäävät mielenosoitusten varjoon, saattaa moni tavallinen ruotsalainen pitää sinnikkäästi kiinni kannasta, jonka mukaan EU-jäsenyydestä on maalle pelkää harmia.

Katso myös:
Jyviä ja akanoita Ruotsin EU-puheenjohtajuudesta

Ulkomaat -sivulle