Työpaikoilla varauduttu kehnosti työelämän muutoksiin
Uutta työvoimaa palkattu kahdelle kolmesta SAK:laisten työpaikasta
IA, 29.12.2000
Uutta työvoimaa on tänä vuonna palkattu kahdelle kolmesta SAK:laisesta työpaikasta (67 %). Noin joka neljännellä (27 %) työpaikalla on lomautettu tai irtisanottu työvoimaa. Tiedot käyvät ilmi SAK:n luottamusmiestiedustelusta.
Työvoiman palkkaaminen on edellisvuodesta lisääntynyt, irtisanomiset ja lomautukset taas hiukan vähentyneet. Edelleen noin joka kuudennella (15 %) työpaikoista on vuoden aikana sekä irtisanottu tai lomautettu että palkattu uutta työvoimaa.
Tyypillisintä tämä työvoiman kierrättäminen on sähkö- (29 %) ja rakennusalalla (28 %).
Yhteistoiminta työpaikoilla sujuu aiempaa paremmin.
Yhteistyö työpaikoilla heikentyi laman aikana aina
kevääseen 1994, sen jälkeen parani selvästi vuosi
vuodelta aina vuoteen 1998. Viime vuosina yhteistyön
paraneminen on jatkunut hitaampana.
Paikallinen sopiminen työpaikoilla lisääntyy edelleen, tosin
varsin hitaasti. Työpaikkatason sopimuksia on tehty lähes
joka toisella työpaikalla. Palkoista on sovittu noin joka
neljännellä (29 %) työpaikalla, samoin työajoista (24 %).
Sekä palkoista, että työajoista on sovittu 13 prosentilla
työpaikoista. 14 prosentilla työpaikoista paikallinen
sopiminen on aiheuttanut soveltamisongelmia.
Aiempien
tutkimusten mukaan valtaosa näistä ongelmista liittyy
työn pisteytykseen, työvauhdin määrittelyyn sekä
työnantajan tulkintaetuoikeuteen ristiriitatilanteissa.
SAK:n luottamusmiestiedusteluun vastasi syys-lokakuussa 465 ja
maalis-huhtikuussa 487 SAK:laista pääluottamusmiestä.
Kyselyllä seurataan mitä SAK:laisilla työpaikoilla vuoden
aikana on tapahtunut ja minkälaista kehitystä työpaikoilla
on odotettavissa.
Työpaikoilla varauduttu kehnosti työelämän muutoksiin
Suomalaiset yritykset eivät ole erityisen hyvin
valmistautuneet mm. uuden teknologian ja työvoiman
sukupolvenvaihdoksen mukanaan tuomaan työelämän
muutokseen.
SAK:laiset pääluottamusmiehet antavat
välttävän arvosanan yritysten varautumisesta
henkilöstön kehittämiseen sukupolven vaihdoksen
kynnyksellä, suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään.
Varautumisesta henkilöstön kehittämiseen vuoden
aikavälillä luottamusmiehet antavat arvosanaksi 6,3.
Varautuminen henkilöstön kehittämiseen 10 vuoden
aikavälillä saa arvosanaksi 6,1.
Parhaat arvosanat
annetaan yksityisillä palvelualoilla ja huonoimmat
teollisuudessa.
Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat tekemättä
Lakisääteiset henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat ovat
työpaikoilla usein tekemättä.
Luottamusmiesten mukaan
suunnitelmat löytyvät varmuudelle 47 prosentilta yli
30-hengen työpaikoista, vaikka niiden tekoon velvoittava
laki on ollut voimassa jo yhden sukupolven ajan. Huonoin
tilanne on teollisuudessa.
Luottamusmiesten mukaan suunta työpaikoilla on kohti
laajempia tehtäväkokonaisuuksia, laajempaa
tulosvastuuta sekä yksilö- ja ryhmäkohtaisia palkanlisiä.
- Henkilöstöpolitiikan onkin nykyistä voimakkaammin
tuettava niitä taitoja, joita tämä kehityssuunta
edellyttää, kuten moniammatillisuutta ja ammatillisia
yleisvalmiuksia, toteaa SAK:n ekonomisti Erkki Laukkanen.
- Kun yhteistyö on vuosien saatossa parantunut,
pitkäkestoisen alakohtaisen ja ohjelmallisen
muutosstrategian yhteisöllinen hahmottaminen ei
varmasti ole ylivoimainen tehtävä, Laukkanen jatkaa.
Asiaan pitäisi Laukkasen mielestä
lähivuosina keskittyä, silla sopeutuminen uuden
teknologia tuomiin muutoksiin ja osaamisen turvaaminen
on entistä suuremmassa määrin työpaikkojen omalla
vastuulla.
- Tämä tavoite on sisällytetty myös EU:n
työllisyyspolitiikan suuntaviivoihin, hän muistuttaa.
Epätyypilliset työsuhteet lisääntyvät
SAK:laiset pääluottamusmiehet arvioivat yritysten
rekrytointivaikeudet suuremmiksi kuin työnantaja itse.
Joka toisella työpaikalla on luottamusmiesten mukaan
ollut viimeisen puolen vuoden aikana ollut vaikeuksia
löytää pätevää työntekijää johonkin tehtävään.
Syynä on
luottamusmiesten mukaan usein yrityksen tiukka
henkilöstöpolitiikka - työvoimatarvetta ei haluta
tyydyttää palkkaamalla uusia työntekijöitä vaan
edellytetään työn hoituvan olemassa olevalla
henkilöstöllä.
Monesti työvoimapulaa valittavilla aloilla
onkin käytössä myös uuden työvoiman rekrytointikielto
kaikkeen suorittavaan työhön.
Luottamusmiehet arvioivat epätyypillisten työsuhteiden
tulevaisuudessa edelleen lisääntyvän, vaikka tämän
tiedustelun mukaan kasvu näyttäisi ainakin väliaikaisesti
tyrehtyneen.
Tällä hetkellä työsuhteista noin neljännes
on osa- ja/tai määräaikaisia. Vähiten epätyypillisiä
työsuhteita on teollisuudessa (n. 10 %).
Teollisuuden
piirissä epätyypilliset työsuhteiden ei uskota lisääntyvät,
vaikka ruuhkia sielläkin uskotaan jatkossa yhtä enemmän
hoidettavan tilapäisellä työvoimalla.
Politiikka -sivulle
|