IA, 29.12.2000

Marginaaliveroprosentteja on alennettu kaikissa tuloluokissa yhdellä prosenttiyksiköllä paitsi ylimmässä tuloluokassa puolella prosenttiyksiköllä. Vuoden 2001 tuloveroasteikko

Varallisuusveroasteikko ja yhteisön varallisuusveroprosentti säilyvät ennallaan.

Kotitalousvähennys pysyväksi

Väliaikaisesti voimassa olleiden alueellisten kokeiluiden jälkeen kotitaloustyöstä tehtävä vähennys on säädetty pysyväksi. Se tehdään ensisijaisesti valtion tuloverosta muiden vähennysten jälkeen.

Jos vähennys ylittää valtion tuloveron määrän, vähennys tehdään kunnallisverosta, vakuutetun sairausvakuutusmaksusta ja kirkollisverosta.

Vähennyksen voi tehdä yksityisen kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön sekä asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyön perusteella. Kotitalous voi vähentää 40 prosenttia työntekijän pakollisista sosiaaliturvamaksuista ja ennakkoperintärekisteriin merkitylle maksetusta työkorvauksesta.

Vuonna 2001 vähennyksen enimmäismäärä on 5 000 markkaa, johon liittyy 500 markan omavastuuosuus. Vähennys on henkilökohtainen. Siten puolisot voivat tehdä yhteensä enintään 10 000 markan vähennyksen. Euroina vuonna 2002 vähennyksen enimmäismäärä on 900 euroa, joka vastaa noin 5 350 markkaa, ja omavastuu on 100 euroa.

Veronalaiseksi eduksi ei katsota työnantajan järjestämää sairaan lapsen enintään neljän päivän hoitoa siltä ajalta, jona vanhemmilla olisi täysin palkkaeduin oikeus olla kotona lasta hoitamassa. Lakia sovelletaan jo vuodelta 2000 toimitettavassa verotuksessa.

Yleishyödylliseltä yhteisöltä saatu matkakustannusten korvaus

Yleishyödylliseltä yhteisöltä saatu matkakustannusten korvaus on verovapaata tuloa yhteisössä vapaaehtoisesti ja vastikkeetta toimivalle henkilölle. Matka tulee tehdä yleishyödyllisen yhteisön toimeksiannosta, ja siitä on etukäteen asianmukaisesti päätettävä.

Laki koskee esimerkiksi urheiluseuroissa toimivien henkilöiden matkoja ohjelman mukaisiin harjoituksiin ja kilpailuihin samoin kuin kilpailutuomareiden matkoja.

Verovapaita matkakustannusten korvauksia ovat majoittumiskorvaus ja päiväraha enintään 20 päivältä kalenterivuoden aikana.

Matkustamiskustannusten korvauksena muulla kuin julkisella kulkuneuvolla tehdystä matkasta maksetaan kalenterivuodessa enintään 12 000 markkaa, julkisella kulkuneuvolla tehtynä matkat ovat rajoituksetta korvattavissa.

Yksityisvarallisuuteen kuuluvaa autoa käytettäessä elinkeinonharjoittaja ja maatalouden harjoittaja saavat ensi vuoden alusta tehdä vähennyksen, joka vastaa palkansaajan verotuksessa verovapaan kilometrikorvauksen enimmäismäärää.

Työmatkasta aiheutuneiden lisääntyneiden elantokustannusten johdosta myönnettävää vähennystä on myös korotettu, ja se vastaa palkansaajan verotuksessa verovapaan päivärahan enimmäismäärää.

Muita tuloverolain muutoksia

Hallitusohjelman mukaisiin ansiotulojen verokevennyksiin liittyen tulonhankkimisvähennystä on korotettu 2 700 markkaan, ja se myönnetään saman suuruisena tulotasosta riippumatta.

Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen enimmäismäärä on edelleen 9 800 markkaa, mutta vähennyksen kertymisprosenttia on korotettu 35 prosenttiin, jolloin vähennyksen saa täysimääräisenä jo 43 000 vuosituloilla.

Merityötulovähennyksen voi tehdä myös muulta kuin suomalaiselta alukselta saadusta palkkatulosta.

Ulkomaantyöskentelystä saadun palkkatulon verovapautta koskevan ns. kuuden kuukauden säännön nojalla verovapaana ulkomaantyötulona ei pidetä etua, jonka henkilö saa työsuhteeseen perustuvasta oikeudesta merkitä osakkeita tai työsuhdeoptioita.

Ulkomaantyötulona pidetään kuitenkin sellaista työsuhteeseen perustuvasta edusta saatua tuloa, jota verotetaan työskentelyvaltiossa palkkatulona, ja verovelvollinen esittää selvityksen siitä, että etu on saatettu työskentelyvaltion veroviranomaisien tietoon.

Lisäksi edellytetään, että työskentelyvaltion ja Suomen välillä on kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskeva sopimus.

Ns. kuuden kuukauden sääntöä sovelletaan ennen vuotta 1996 olleessa muodossaan silloin, kun ulkomaantyöskentely on alkanut ennen vuotta 1996 tai kun kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen mukaan työskentelyvaltio ei saa verottaa rakennus-, asennus- tai kokoonpanotoimintaan liittyvästä työstä saatavaa palkkaa.

Lain soveltamista koskeva siirtymäsäännös on voimassa vuoden 2001 loppuun.

Sijoitusmuotojen verokohtelu yhtenäistyy

Varallisuusverotuksessa eri sijoitusmuotojen verokohtelu yhtenäistyy siten, että erilaiset arvopaperit, kuten esim. ulkomaiset osakkeet, merkintäoikeudet, johdannaissopimukset ja sijoitusrahasto-osuudet arvostetaan varallisuusverotuksessa 70 prosenttiin käyvästä arvostaan.

Käytäntö koskee myös julkisesti noteerattuja työsuhdeoptioita sekä julkisesti noteerattuihin osakkeisiin oikeuttavia työsuhdeoptioita.

Maatilan, yrityksen tai niiden osan sukupolvenvaihdoksessa myönnetään erityinen huojennus, jos perinnön tai lahjansaajan omistusosuus on ollut vähintään 10 prosenttia. Aikaisemmin on vaadittu 20 prosentin omistusosuutta.

Ulkomailta tuleva palkansaaja voi edelleen vuosina 2001-2003 valita tavallisen tuloverotuksen asemesta palkkatulon lähdeverotuksen enintään 24 kuukauden ajaksi. Lähdeveron suuruus on 35 prosenttia palkan kokonaismäärästä.

Lakia sovelletaan myös sellaiseen työskentelyyn, joka on alkanut vuonna 2000, mutta vain siltä osin kuin työskentelystä saatua palkkaa maksetaan vuonna 2001-2002.

Yhtiöveron hyvitys

Ns. kauttakulkuosinkoja koskevaa yhtiöveron hyvityslain huojennusta on laajennettu koskemaan ulkomailla olevasta kiinteästä toimipaikasta saatua tuloa kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen lieventämiseksi.

Yhtiön ulkomaisen kiinteän toimipaikan voitonjaon yhteydessä saadun tulon verotusta lievennetään siten, että tuloveron vähimmäismäärää laskettaessa jaettavaksi päätettyyn osinkoon jätetään lukematta 71/29 kiinteän toimipaikan tulosta vieraassa valtiossa suoritetusta ja Suomessa hyvitettävästä verosta.

Pienet ja keskisuuret yritykset voivat verotuksessa tehdä edelleen vuosina 2001-2003 tekemiensä investointien osalta korotetun poiston. Käyttöomaisuuden hankintamenosta tehtävän poiston enimmäismäärä on säännönmukainen poisto korotettuna 50 prosentilla.

Peruskorko 5,25 prosenttia - Viivästyskorko 11 prosenttia

Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi 5,25 prosenttia tammikuun 1. päivästä alkaen vuoden 2001 kesäkuun loppuun asti.

Kahdesti vuodessa laskettava peruskorko määräytyy vahvistamista edeltävien kolmen kuukauden aikana julkaistun 12 kuukauden markkinakoron keskiarvon mukaisesti. Valtiovarainministeriö vahvistaa peruskoron prosenttiyksikön neljäsosan tarkkuudella.

Uudeksi viivästyskoron viitekoroksi valtiovarainministeriö on vahvistanut 4 prosenttia. Vuonna 2001 käytössä oleva yleinen viivästyskorko on siten 11 prosenttia, joka on viitekorko plus 7 prosenttia.

Vuosittain laskettava viitekorko määräytyy kolmen kuukauden markkinakoron kehityksen vuosikeskiarvon mukaisesti. Valtiovarainministeriö vahvistaa viitekoron prosenttiyksikön tarkkuudella vuosittain joulukuussa seuraavaksi kalenterivuodeksi.

Katso myös:

Verovapaat matkakustannusten korvaukset muuttuvat

---

Politiikka -sivulle