STT-IA, 29.12.2000

Työmarkkina-aherruksen lisäksi erityisesti SAK:ssa tehtiin alkutalvesta hartiavoimin töitä Tarja Halosen (sd.) nostamiseksi presidentiksi. SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen (sd.) olikin näkyvästi mukana presidentin lokakuisella Norjan valtiovierailulla.

Kevään työehtosopimukset tehtiin kuin samalla muotilla, vaikka liittokierrosta käytiinkin: liki kaikki yksivuotiset sopimukset tehtiin metalli- ja rakennusteollisuuden neuvottelemalla 3,1 prosentin tasolla. Sen yli mentiin lähinnä vain lakoilla tai lakonuhilla.

Saloniuksella riitti soviteltavaa

Valtakunnansovittelijan toimiston ovi kävikin keväällä tiuhaan tahtiin. Kirjanpidon mukaan lakonuhkia kertyi 46.

Liittokierroksen kummallisuuksiin kuului mm. reilun viikon mittainen paperiteollisuuden lakko; vaikka Paperiliitto ja Metsäteollisuus ovat tuttuja vieraita Bulevardilla, ei Paperiliitto ollut järjestänyt tes-neuvotteluista johtuvia valtakunnallisia lakkoja ainakaan sotien jälkeen.

Myös kemianteollisuudessa oli ensi kertaa mittava lakko. Se kesti noin viikon.

Tavallisille kansalaisille koitui eniten harmia autoliikenteen viisipäiväisestä lakosta, jota ryyditettiin lukuisilla tukilakoilla. Sovunhakua nihkeytti neljää yksityistä bussiyhtiötä koskeva pitkä lakko Tampereella. AKT lisäsi painostustaan tässä ns. Tampere-lisää koskevassa kiistassa kaupan tavaroiden käsittelyboikotilla satamissa.

Lakkoon asti ajautuivat lisäksi mm. metsäkoneen kuljettajat ja seminologit. Lakonuhkia oli mm. veturimiehillä, jäänmurtajilla, merenkulussa, suunnittelualalla ja lentoliikenteessä. Valtaosa riidoista ratkottiin tekemällä useampivuotisia työehtosopimuksia.

Työsopimuslaista kiisteltiin koko vuosi

Ensimmäinen kunnon kolhu siloiselta näyttäneelle tupotielle ilmaantui jo toukokuussa, kun hallitus päätti vielä hioa kolmikantaisesti valmisteltua esitystä uudeksi työsopimuslaiksi.

Etenkin työehtosopimusten yleissitovuutta koskenut kiista kärjistyi ay-liikkeen ja valtiovarainministeri Sauli Niinistön (kok.) kädenväännöksi. Mm. SAK piti tupon ehtona sitä, että yleissitovuudesta saadaan järjestöä tyydyttävä ratkaisu.

Yksituumaisuus löytyi lopulta syyskuussa, ja uusi laki hyväksyttiin eduskunnassa juuri ennen joulua. Samoihin aikoihin syksyllä ay-liike varoitteli hallitusta puuttumasta työttömyysturvaan ja osa-aikaeläkkeeseen.

Kaksivuotinen, poikkeuksellisen kattava tulosopimus saatiin lopulta allekirjoitettua 15. joulukuuta, mutta ilman korkeasti koulutettujen Akavaa. Tosin 85 prosenttia akavalaisistakin liitoista solmi tupon mukaiset sopimukset.

Tuposta jäivät lopulta pois mm. ahtaajat, energia-alan työntekijät, veturimiehet ja kuntasektorilta lastentarhanopettajat, sosiaalityöntekijät ja lääkärit.

Metallin vahva mies eläkkeelle

Muutamassa liitossa heilutellaan puheenjohtajan nuijaa uusin voimin. SAK:laisen mahtiliiton Metallityöväen liiton pitkäaikainen puheenjohtaja Per-Erik Lundh (sd.) teki keväällä tilaa Erkki Vuorenmaalle (sd.).

Myös työnantajapuolelle tuli uusi mies, kun Metalliteollisuuden keskusliiton toimitusjohtaja Harri Malmberg jäi eläkkeelle ja tehtävässä jatkoi Martti Mäenpää. Merimies-unionissa puheenjohtaja Per-Erik Nelin (sd.) luovutti peräsimen Simo Zittingille (sd.).

Kaksi naisvaltaista STTK:laista liittoa, lähi- ja perushoitajien Super ja Kunnallisvirkamiesliitto vaihtoivat äänestysten jälkeen puheenjohtajanaisensa miehiin, Juhani Palomäkeen (kesk.) ja Markku Jaloseen (kok.). Palomäki on siis vieläpä keskustalainen - harvinainen piirre ay-johtajalle.

Neljä yksityisen palvelualan SAK:laista liittoa yhdistyi joulukuussa Palvelualojen ammattiliitoksi. Uusi naisvaltainen liitto nousi maan toiseksi suurimmaksi liitoksi.

Politiikka -sivulle