STT-IA, 28.12.2000

Unesta tinkiminen kostautuu lisääntyneenä sairastumisalttiutena. Suomalaisten lisääntynyt allergia-alttiuskin johtuu ainakin osaltaan vajavaisesta unesta.

Pitkällinen unenvajaus saattaa jopa altistaa pahanlaatuisten kasvainten synnylle, sillä rääkätty elimistö ei jaksa taistella haitallisia soluja vastaan, ylilääkäri, dosentti Markku Partinen perustelee yöunen tärkeyttä.

Partinen on erityisen huolissaan kasvuikäisten lyhentyneestä yöunesta. Kasvuhormoni tarvitsee erittyäkseen unta - ja syvää unta. Muisti- ja oppimiskykykin edellyttävät riittävää nukkumista. Maailman terveysjärjestön WHO:n tutkimukset ovat osoittaneet sen vastaansanomattomasti.

Uni pitää yllä vastustuskykyä

Takavuosina monikin kehaisi, miten paljon hän ehtii saada aikaan, kun tarvitsee unta vain muutaman tunnin yössä.

- Joskus 6-7 vuotta sitten kerrottiin aikakauslehdessä eräästä liikemiehestä, joka nukkui vain neljä tuntia yössä. Minulla on se käsitys, että hänellä ei mene enää kovaa, Partinen heitti.

Vielä 80-luvulla ajateltiin, että ihminen tarvitsee unta lähinnä vain aivotoimintojen ylläpitämiseksi. 90-luvulla on osoitettu kiistattomasti, että myös elimistö tarvitsee riittävän yöunen pysyäkseen vastustuskykyisenä.

Jo kolmen yön unenvajauksen on todettu heikentävän aivojen otsalohkon toimintaa. Pelkästään yhden ainoan vuorokauden valvominen näkyi amerikkalaistutkimuksen mukaan ihmisen ennakointikyvyssä.

Tavallisen hyvä sijoittaja, jota estettiin nukkumasta 24 tuntia teki työssään tappiota, sillä hän ei enää kyennyt tarkkailemaan ympäristöään ja ennakoimaan toimiaan. Tämä tutkimus tehtiin hiljakkoin Yhdysvalloissa.

Nukahtamishäiriöt yleisiä

Monen on vaikea nukahtaa, osa heräilee yöllä useaan otteeseen tai herää liian varhain aamulla. Nämä ovat yleisimpiä unihäiriöitä, nukahtamishäiriö niistä tavallisin.

Ahdistus ja stressi viivästyttävät nukahtamista samalla kun ne väsyttävät ja lisäävät unen tarvetta. Useimmat ovat ainakin tilapäisesti kärsineet nukahtamisvaikeuksista kriisien tai ongelmien kohdattua.

Kesken yöunien heräävät usein kiireistä tietoteknistä työtä tekevät, joiden aivot raksuttavat kaiken aikaa yölläkin. Masentuneet ihmiset taas heräävät aikaisin aamulla, eivätkä saa enää unta, vaikka heitä vielä väsyttäisikin.

- Lähes jokainen herää kaksi kolme kertaa yössä, mutta kaikki eivät muista heränneensä koska nukahtavat heti uudelleen, Partinen kuvailee. Tavallisesti ihminen nukahtaa uudelleen noin minuutissa tai puolessa.

Kun ihminen vanhenee, syvän unen määrä vähenee. Koiranunta nukkuva vanha ihminen heräilee yöllä naapurista tai rappukäytävästä kuuluviin ääniin, eikä pysty aamullakaan nukkumaan pitkään.

Vanhojen herkkäunisuus johtuu aivojen välittäjäaineiden toimintojen heikkenemisestä. Koska ihmisen unentarve ei iän mukana vähene, vanha ihminen ottaa vahingon takaisin päivänokosten avulla.

Alkon tuotteet eivät auta

Unihäiriöiden "parantaminen" viinaksilla on hyvin suosittua. Omalääkintä voi johtaa siihen, että potilas saa uniongelman lisäksi alkoholiongelman. Nämä kaksi kytkeytyvät usein yhteen niin, ettei tiedä kumpi vaivoista oli se alkuperäinen.

Unilääkkeet ja alkoholi on huono yhdistelmä. Myöskään eri unilääkkeitä ei pidä käyttää rinnakkain. Unettomuuden taustalla voi olla elimellinen sairaus kuten astma tai krooninen kipu. Kun ne on hoidettu, uni voi tulla ilman nukahtamislääkettäkin.

Jotkut aivotoiminnan häiriöt vaikuttavat potilaan uneen. Tavallisimpia ovat muistihäiriöt, dementia ja Parkinsonin tauti. Pitkään jatkuneiden unihäiriöiden syyt kannattaa selvittää perin pohjin, ennen kuin suostuu "pamilinjalle".

Partinen suosittelee, että unihäiriöistä kärsivä ei ottaisi heti käyttöön järeää tykistöä. Hän voisi varmistaa vuoteen kunnon, huoneen lämmön ja syödä jotain pientä sopivasti ennen nukkumista. Nukkumaan käydessä pitää vapautua päivän huolista vaikka lukemalla mieleistään kirjaa.

Ajassa -sivulle