HEIKKI JANTUNEN, 29.12.2000

Lähes kymmenen vuotta jatkunut Yhdysvaltojen huikea talouskasvu näyttää olevan viimeinkin hiipumassa. Ennen joulua julkistetut taloustiedot heinä-syyskuulta kertovat bruttokansantuotteen vuotuisen kasvun hidastuneen peräti 2,2 prosenttiin, kun vielä huhti-kesäkuussa vuotuinen kasvu oli 5,6 prosenttia.

Synkkeneviä talousennusteita ovat viime aikoina täydentäneet suurten yritysten antamat tulosvaroitukset, ja Internet-yritysten osakekurssien voimakas lasku.

Inflaatio on kuitenkin pysynyt aisoissa, vaikka maan tuotantokapasiteetti on käynyt pitkään täysillä ja vähän ylikin. Inflaatiovauhti jopa laski heinä-syyskuussa 1,8 prosenttiin huhti-kesäkuun 2,1 prosentista.

Talouskasvun hidastuminen on osaksi johtunut viennin heikentyvästä kehityksestä. Vienti ei tahdo vetää, koska dollarin kurssi on korkealla ja amerikkalaiset tuotteet ovat kalliita ulkomailla. Vahva dollari puolestaan on seurausta Yhdysvaltojen muuta maailmaa vahvemmasta talouskasvusta.

Osakekurssit heilahtelevat hermostuneesti

Yhdysvaltain keskuspankki Fed on nostanut korkoja viime vuoden kesäkuusta lähtien kuusi kertaa pyrkiessään ehkäisemään talouden ylikuumentumista. Tärkein ohjauskorko on nyt 6,5 prosenttia.

Viime kokouksessaan joulukuun 19. päivä keskuspankki ei enää nostanut korkoja, vaan esitti huolestumisensa talouden liian nopeasta hidastumisesta. Fed vihjaisi selvästi, että korkoja saatetaan laskea seuraavassa kokouksessa tammikuussa.

Kun osakemarkkinoiden odottamaa korkojen laskua ei tullutkaan, alkoivat osakekurssit laskea voimakkaasti. Teknologiayritysten Nasdaq-indeksi laski yhden päivän aikana 7 prosenttia ja ehti jo käväistä heikoimmassa arvossaan 21 kuukauteen.

Vaikka laman äkilliseen tuloon ei monikaan usko, niin sijoittajat ovat silti yhä epävarmempia talouden ja osakekurssien tulevasta kehityksestä.

Kurssit kuitenkin piristyivät uudelleen kuin ihmeen kautta juuri ennen joululoman alkua. Osakkeiden hinnat olivat mukavan alhaisella tasolla, ja koronlaskua tammikuussa odottavat sijoittajat tekivät ennen lomille lähtöään innokkaasti edullisia ostoksia.

Teknologiayritysten kurssien piristyminen tuskin kuitenkaan jatkuu pitkään ensi vuonna. Kehityssuunta on viime keväästä lähtien ollut alaspäin: teknologiaosakkeiden indeksi on laskenut alle puoleen maaliskuun huippuluvuista.

Talouden pehmeä lasku todennäköinen, mutta kovan laskun mahdollisuus olemassa

Yhdysvaltain talouskasvun hidastuminen on tosiasia, mutta kukaan ei tiedä, kuinka paljon ja kuinka nopeasti kasvu tulee hidastumaan. Viimeisen neljän vuoden aikana talous on kasvanut 4-5 prosenttia vuodessa. Amerikkalaiset ovat puhuneet talouden pehmeästä laskusta, joka olisi toivottavampi vaihtoehto kuin talouden kova lasku.

Pehmeällä laskulla tarkoitetaan talouslehti The Economistin mukaan talouden hidastumista 2-3 prosentin vuotuiseen kasvuun. Kova lasku puolestaan merkitsee joko bruttokansantuotteen suoranaista laskua tai kasvun hidastumista vuodessa yhteen prosenttiin tai sen alle.

Viimeiset taloustiedot sopivat pehmeän laskun vaihtoehtoon. The Economistin tekemien tiedustelujen mukaan harva taloustieteilijäkään odottaa Yhdysvaltain talouden romahtavan äkisti. Mutta lehden mielestä kuitenkin on kolme syytä pelätä, että keskuspankin toivoma talouden pehmeä lasku ei tule toteutumaan.

Ensiksikin rahoitusmarkkinoiden kehitys on ollut huolestuttavaa. Osakekurssit ovat pudonneet reilusti, ja kotitaloudet ovat menettäneet paljon varallisuuttaan. Jos ylisuuret odotukset nyt vaihtuvat ylimitoitetuksi pessimismiksi, voivat kurssit romahtaa edelleen.

Samaan aikaa myös lainamarkkinat ovat tiukentuneet, mikä vaikeuttaa yritysten investointeja ja nostaa niiden hintaa.

Toiseksi, jos katsotaan historiaa, niin Yhdysvaltain keskuspankki on harvoin onnistunut toteuttamaan nousukauden jälkeisen pehmeän laskun. Yleensä työttömyys alkaa kasvun hidastuessa lisääntyä, mikä vie helposti kuluttajilta uskon tulevaisuuteen.

Hidastuva talous on myös herkkä kaikenlaisille ulkoisille tekijöille, kuten öljyn hintojen nousulle tai Aasian valuuttakriisille. Samalla puhkeavat nousukauden aikana syntyneet talouskuplat, kuten esimerkiksi asuntomarkkinoilla.

Kolmanneksi, pehmeä lasku ei vielä riitä korjaamaan Yhdysvaltain talouteen nousukauden aikana kehittyneitä suuria epätasapainotiloja. Yksityisen sektorin nettosäästöt ovat miinuksella, kotitalouksilla ja yrityksillä on valtavasti lainaa ja maan vaihtotaseen vajaus on kasvanut ennätyssuureksi.

Jos nämä asiat eivät korjaannut pehmeän laskun aikana, ne saattavat myöhemmin aiheuttaa melkoisen rysähdyksen.

Investoinnit ja tuottavuuden kehitys tärkeitä talouskasvulle

Nykyisen talouskasvun tärkeitä tekijöitä ovat olleet yritysten suuret investoinnit erityisesti tietoteknologiaan ja niiden myötä syntynyt tuottavuuden kasvu.

Lainamarkkinat ovat nyt kuitenkin tiukentumassa, ja yritysten on entistä vaikeampi saada lainaa. Tämä voi yhdessä osakkeiden kurssilaskun, kasvavien palkkamenojen ja pienenevien voittojen kanssa pakottaa yritykset vähentämään investointejaan voimakkaasti.

Tietokonehintojen jatkuva lasku on edistänyt investointeja, mutta nyt hintojen lasku on The Economistin mukaan hidastunut 25 prosentista 11 prosenttiin vuodessa, ja ohjelmistojen hinnat ovat jopa nousseet 7 prosenttia.

Investointihalukkuutta tulevaisuudessa voi myös vähentää se, että yritykset ovat nousukauden huumassa ehkä tehneet ylisuuria investointeja.

Investointien väheneminen voi johtaa tuottavuuden kasvun hidastumiseen, jolloin työvoimapulan aiheuttamat palkannousupaineet on pakko purkaa hintoihin, mikä kiihdyttää inflaatiota. Tällöin keskuspankki ei mielellään laske korkoja.

Hidastuva talouskasvu painaa samalla dollarin kurssia alas, mikä vähentää entisestään keskuspankin koronlaskuhaluja. Toisaalta korkojen pysyminen korkealla hidastaa talouskasvua.

Jos investoinnit vähentyvät samalla, kun kuluttajien luottamus talouteen katoaa ja yksityinen kulutus heikentyy, voidaan päättyä nopeasti lamaan.

Heinä-syyskuussa yksityinen kulutus tosin kasvoi edelleen mukavalla 5 prosentin vuosivauhdilla, mutta The Economistin mukaan tutkimukset osoittavat amerikkalaisten kuluttajien luottamuksen talouteen alkaneen hiukan heiketä.

Ratkaisevaa on, miten kuluttajat tulevat suhtautumaan kasvavaan työttömyyteen ja laskeviin osakekursseihin.

Euron kurssin mutkikas kehitys

Kun hermostuneisuus Yhdysvalloissa kasvaa, euron kurssi vahvistuu. Saksan liittokansleri Gerhard Schröder on jo ehtinyt julistaa, että euron vahvistuminen on merkki Euroopan ja Saksan talouspolitiikan onnistumisesta.

Toisten arvioiden mukaan viimeaikaiset kurssimuutokset johtuvat lähinnä sijoittajista, jotka siirtävät rahojaan turvaan epävarmoilta Yhdysvaltojen osakemarkkinoilta.

Britannian yleisradioyhtiön BBC:n mukaan markkinoilla lisäksi epäillään uuden presidentin George W. Bushin hallinnon tukevan dollaria vähemmän innokkaasti kuin mitä Bill Clintonin hallinto on tehnyt. Eikä Bushin valtionvarainministeriksi valitsema teollisuusmies Paul O'Neill herätä markkinoiden luottamusta yhtä paljon kuin joku Wall Streetiltä valittu henkilö olisi tehnyt.

Euron tulevaa myönteistä kurssikehitystä mutkistavat kuitenkin Saksan ja Ranskan talousnäkymät, jotka ovat huonontumassa. Sitä paitsi euron mahdollinen kallistuminen vähentäisi EMU-alueen yritysten vientiä Yhdysvaltoihin, mikä hidastaisi entisestään euro-alueen talouskasvua. Toisaalta euro-maiden viennin keskimääräinen arvo Yhdysvaltoihin ei ole suhteellisesti kovinkaan suuri.

The Economistin tietojen mukaan Länsi-Euroopan ja Japanin vienti Yhdysvaltoihin on arvoltaan keskimäärin vain noin 3 prosenttia maiden kansantuotteesta, kun taas jossain Malesiassa, Thaimaassa ja Filippiineillä luku on 10 prosenttia, Meksikossa 21 prosenttia ja Kanadassa peräti 33 prosenttia.

Maailmantalous vapisee, jos talousveturilta loppuu höyry

Jos tuonti Yhdysvaltoihin alkaa hidastuvan talouden takia supistua, laihat vuodet odottavat niitä maita, joiden päämarkkina-alue Yhdysvallat on. Eniten kärsivät ne latinalaisen Amerikan ja Kaakkois-Aasian valtiot, joiden selviytyminen parin vuoden takaisista valuuttakriiseistään on perustunut pitkälti Yhdysvaltain markkinoiden imuun.

Myös dollarin kurssilasku jeniä ja euroa vastaan on odotettavissa. Amerikkalaisten tuotteiden kansainvälinen kilpailukyky kohenee, ja vienti Yhdysvaltoihin vaikeutuu. Toisaalta kilpailijamaiden inflaatiota rauhoittaa dollareissa laskutettavien tuontitavaroiden hintojen lasku, mikä tasoittaa hiukan tilannetta.

Jos Yhdysvaltojen osakemarkkinat romahtavat, tulevat pörssikurssit mitä todennäköisemmin laskemaan kaikkialla maailmassa. Varallisuudet haihtuvat ilmaan, ja pessimistiset odotukset voimistuvat koko maailmantaloudessa. Pääoma- ja valuuttamarkkinoilla syntyy levottomuutta hätääntyneiden sijoittajien siirrellessä rahojaan turvaan.

Länsi-Euroopan maat ovat onneksi kohtuullisen hyvissä puolustusasemissa kansainvälisen laman varalta. Kotitalouksilla ei ole valtavasti pörssisijoituksia, maiden taloudet ovat suhteellisen hyvin tasapainossa ja rahapolitiikassa on vielä kevennysvaraa.

Sen sijaan Japanissa korot ovat jo valmiiksi nollassa ja valtio on tehnyt velkaa hillittömästi.

Talous -sivulle