Moni valtuutettu unohti tehdä tiliä vaalituestaan

STT-IA, 29.12.2000

Lokakuussa valitut kuntien uudet valtuutetut ja varavaltuutetut ovat antaneet kirjalliset selvityksensä siitä, mistä heidän vaalirahansa ovat peräisin. Tai tarkemmin sanottuna osa heistä on antanut.

Kun selvityksille annettu määräaika päättyi keskiviikkona iltapäivällä, esimerkiksi Helsingissä oli saapumatta noin 40 pyydetyistä 171:stä vaalirahaerittelystä.

Velvollisuus tehdä tiliä vaalirahoistaan perustuu keväällä säädettyyn lakiin ja se oli ensimmäistä kertaa käytössä syksyn kunnallisvaaleissa.

Valituilta ja varavaltuutetuilta kysyttiin, paljonko he kaikkiaan käyttivät rahaa kampanjassaan, mikä osa siitä oli omaa tai lainattua, paljonko tuli yksityisiltä, yrityksiltä, puoluejärjestöiltä sekä etujärjestöiltä, säätiöiltä ja vastaavilta.

Tuki oli eriteltävä ja tuen antajan nimi kerrottava, jos määrä ylittää 10 000 markkaa.

Laatuaan ensimmäinen raportointi osoittaa, että vaalirahat voivat tulla hyvinkin erilaisista lähteistä jopa saman puolueen sisällä.

Mitä järjestöjä tarkasti ottaen ja mitä yrityksiä ehdokkaita oli auttamassa taustalla, siitä ainakin Helsingissä annetut selvitykset kertovat vain vähän.

Yli 10 000 markkaa tukea antaneita oli vain muutamia eikä pienempiä lahjoittajia yleensä nimetty. Yksityisiä yli 10 000 markan lahjoittajia ei ollut lainkaan.

Kokoomuslaiset käyttivät eniten rahaa

Eniten rahaa pistivät menemään kokoomuksen ehdokkaat, oli sitten kysymys omista tai järjestöiltä ja yrityksiltä saaduista. Ben Zyskowicz käytti 79 870 markkaa. Hän ei nimeä tukijoita, mutta kertoo, että suuri osa tuli talousseminaarin tuotoista.

Bogomoloffin lisäksi moni muukin tunnettu kokoomusnimi sai hyvin puoluejärjestöiltä. Suvi Rihtniemelle tuli 28 500, Sari Sarkomaalle 53 500 ja Paula Kokkoselle 37 968 markkaa.

Kari Hagfors pisti omistaan 35 032, mutta sekään ei riittänyt valtuustopaikan säilyttämiseen. Riitta Suomisen 48 000 markan vaalibudjetista 42 000 markkaa tuli kuudelta yritykseltä.

SDP:n ehdokkaiden vaalibudjetit jäivät useimmiten selvästi pienemmiksi. Isommalla rahalla oli liikkeellä mm. Arto Bryggare, jonka 47 000 markan vaalibudjetista 42 000 markkaa tuli yksityisiltä. Omistaan Bryggare pisti 3 000 markkaa.

Päivi Lipponen pisti 10 000 omistaan

Pääministerin puoliso Päivi Lipponen ilmoitti käyttäneensä vaaleihin noin 10 000 markkaa, kaikki omistaan. Ex-puoliso Aila-Marja kampanjoi tonnia pienemmällä budjetilla, jossa omia oli vajaat 7 000 markkaa.

Ilkka Taipale paljastaa, että hänen 7 000 markan vaalibudjetista 3 000 markkaa oli SDP:n eduskuntaryhmän tukea.

Vihreiden Osmo Soininvaara ja Irina Krohn maksoivat vaalikulut omasta pussistaan, Soininvaara 26 650 ja Krohn 10 500 markkaa. Samoin teki 27 000 markkaa käyttänyt Otto Lehtipuu.

RKP:n listoilta valittu Cortex Oy:n toimitusjohtaja Göran Åhman kertoo saaneensa yritykseltä 28 400 markkaa. Moderat höger -yhdistys antoi lisäksi 12 000 markkaa. Saman puolueen Michael Sandbacka sai 40 000 markkaa Samhällspolitisk upplysningsförening -yhdistykseltä.

Valtuustoon 700 markalla

Eräät pääsivät valtuuston pikkurahalla. Muusikko Jussi Chydenius (vihr.) kertoo käyttäneensä vaaleihin vain 700 markkaa ja senkin omistaan.

Puhtaalla nollabudjetilla yrittivät oman ilmoituksensa mukaan Ralf Sund (vas.) ja RKP:n listoilta Tomas Ries. Molemmat jäivät rannalle.

Pikkurahalla yritti valtuustopaikkansa säilyttää Tuovi Allén (sd.). Hän kertoi käyttäneensä vain 160 markkaa ja senkin maksoi valokuvaajalle lounasseteleinä. Hän putosi SDP:n 15. varapaikalle.

Allénin mukaan edellisellä kerralla paikka oli tullut 100 markan vaalibudjetilla.

Politiikka -sivulle