STT-IA, 28.12.2000

Väestön kasvu hidastuu hieman, sillä vuonna 1999 väestö lisääntyi 11 700 hengellä. Väestömäärän kasvu on hidastunut koko ajan 1990-luvulla.

Ulkomailta Suomeen muutti vuoden mittaan 17 200 henkeä, kun edellisvuonna maahanmuuttajia oli 14 700. Maasta poismuuttavia on 13 700 eli 1 700 vähemmän kuin edellisvuotena.

- Muuttovoittoa kertyi 3 500 henkeä. Kuntien välinen muuttoliike oli vuonna 2000 kaikkien aikojen toiseksi suurin, keskus arvioi.

Väkiluku kasvoi kahdeksassa maakunnassa sekä Ahvenanmaalla. Viime vuonna väkiluvultaan kasvaneita maakuntia oli yksi vähemmän. Vuonna 2000 kasvaa myös Päijät-Hämeen väkiluku.

Kuluneena vuonna suhteellisesti eniten väestö lisääntyi Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Kainuu ja Lappi menettivät väestöään suhteellisesti eniten. Lapin ohella väkiluku pieneni vuonna 2000 eniten Pohjois-Savossa.

Kuntien välinen muuttoliike oli vuonna 2000 kaikkien aikojen toiseksi suurin. Eniten väkiluku kasvoi Helsingissä (4 358), Espoossa (3 516) ja Oulussa (2 903). Muuttotappiota puolestaan koettiin määrällisesti eniten Kotkassa (335), Savonlinnassa (299) ja Iisalmessa (271).

Alhainen syntyvyys

Synnyttävien ikäluokkien pieni koko aiheutti sen, että kuluneena vuotena syntyi ainoastaan 56 000 lasta - viimeksi lapsia on syntynyt tätä vähemmän nälkävuosina 1860-luvulla.

- Esimerkiksi vuonna 1868 syntyi vain vajaat 43 800 lasta, kertoo yliaktuaari Matti Saari.

Hedelmällisyys on kuitenkin nyt korkeampi kuin 1970-luvun tai 1980-luvun keskiarvo. Kuolleiden määräksi arvioidaan nyt 49 400 henkeä eli sata vähemmän kuin edellisvuonna.

Suomen väkiluku on nyt suurimmillaan. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väkiluku kasvaa edelleen ja on suurimmillaan vuonna 2021 noin 5,3 miljoonaan henkeä.

- Sen jälkeen väkiluku kääntyy laskuun, koska sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat alkavat vähitellen kuolla, arvioi yliaktuaari Saari.

Kotimaa -sivulle