"Sateenkaarihallitus on omituinen"
Paavo Väyrynen kaipaa sinivihreää hallitusta
KIRSI JOHANSSON, 29.12.2000
Europarlamentaarikko ja pitkäaikainen Keskustan puheenjohtaja, valtiotieteen tohtori Paavo Väyrynen toivoo Suomen tulevien eduskuntavaalien jälkeen siirtyvän normaaliparlamentarismiin, pois laajapohjaisesta sateenkaarihallituksesta.
- Keskustan on ryhdyttävä määrätietoisesti toimiin, jotta seuraava hallitus olisi sinivihreä, Keskustan ja Kokoomuksen varaan rakentuva, Väyrynen sanoo.
Keskustan nykyiseen sisäiseen tilanteeseen Väyrynen antaa kommentteja hyvin säästeliäästi. Hän myöntää silti mielellään, että sijaispuheenjohtaja Anneli Jäätteenmäen vaikutus puolueen suosioon on ollut myönteinen.
- Lisäksi Jäätteenmäki on aika selväsanaisesti sanoutunut irti työreformista, mitä pidän myönteisenä asiana. Muuten erilaisia uusia linjanvetoja puolueessa ei ole tullut, Väyrynen sanoo.
- Jäätteenmäki vaikutti lähinnä suotuisasti Keskustan kunnallisvaalitulokseen. Oli myönteistä, että kiinnostava, uusi henkilö oli esillä.
Väyrynen ei sen sijaan suostu arvioimaan tilannetta, jossa Esko Aho puolen vuoden kuluttua palaa Harvardista Suomeen Keskustan puheenjohtajaksi ainakin vielä vuodeksi.
-En halua ryhtyä vastaamaan tällaisiin kysymyksiin.
Entä Keskustan puoluekokous kesällä 2002? Onko Anneli Jäätteenmäki silloin ehdolla puolueen puheenjohtajaksi? Entä onko kabinettipäällikkö Olli Rehn mahdollisesti vielä kiinnostunut puolueen johtamisesta?
- Puoluekokous on vielä vähemmän ajankohtainen asia nyt keskusteltavaksi. En osaa sanoa Jäätteenmäestä tai Rehnistä, Väyrynen vastaa.
Holkeri pilasi sinivihreän hallituksen mahdollisuuden
Väyrynen julkaisi itsenäisyyspäivänä moniliuskaisen muistion, jossa hän suosittaa siirtymistä normaaliparlamentarismiin vihdoin Suomessakin. Väyrysen hahmottelema hallitus on sinivihreä, Kokoomuksen ja Keskustan yhteistyöstä syntyvä hallitus.
Keskustan ja Kokoomuksen hallituksesta ei kuitenkaan jäänyt hyvää muistikuvaa ainakaan kokoomuslaisille.
- Edellinen hallitus ei mennyt hyvin, kun Harri Holkeri pilasi huolellisesti valmistellun yrityksen sinivihreän hallituksen muodostamiseksi 1980-luvun lopulla. Se hallitus olisi ollut eduskunnan enemmistön tahdon mukainen.
Silloinen Keskustan puheenjohtaja Paavo Väyrynen muistaa vieläkin, kuinka sosiaalidemokraatit silloin kieltäytyivät laajapohjaisemman hallituksen muodostamisesta, vaikka kolmen suuren hallitus tuolloin olisi ollut hyvä asia.
- Valitettavasti Harri Holkeri oli valmis toimimaan niin, että Kokoomuksen ja Keskustan hanke ei toteutunut.
Vuonna 1991, kun Kokoomus ja Keskusta muodostivat yhteisen hallituksen rungon, kaikki oli jo pilalla.
- 1990-luvun alun olosuhteet olivat kurjat, koska Holkerin hallitus oli pilannut Suomen talouden toteuttaessaan sosiaalidemokraattista politiikkaa.
- Hallituksen perusvaikeus oli siinä, että olosuhteet olivat äärimmäisen vaikeat, eikä koko hanketta ollut voitu huolellisesti valmistella. Kokoomus oli ennen eduskuntavaaleja sitoutunut sinipunaan ja pyrki sen jatkumiseen, joten Kokoomuksen ja Keskustan hallitukseen jouduttiin ja se epäonnistui, Väyrynen sanoo.
"Yhteinen aate ja puolue järjetön ajatus"
Kokoomuksen ja Keskustan tunnustelut yhteistyöhön presidentinvaalien jälkeen kuivuivat pian kokoon, ja Väyrysen mielestä niille oli alun alkaen väärät lähtökohdat.
- Ajatus yhteisestä aatteesta ja yhteisestä puolueesta oli järjetön. Kysymyksen piti olla yhteistyöstä puolueiden välillä.
- En puhu edes porvariyhteistyöstä, koska sana on minulla vieras. Oikeampi termi on sinivihreä yhteistyö, Väyrynen sanoo.
Suomen nykyistä sateenkaarihallitusta Väyrynen pitää niin ikään kummajaisena, jollaista missään muualla Euroopassa ei ole. Kun jo Itävallassakin on päästy irti konservatiivien ja sosiaalidemokraattien hallituksesta, myös Suomessa olisi pyrittävä normaaliin hallitukseen.
- Sateenkaarihallitus on omituinen. Vastaavaa ei ole ollut missään maassa koskaan. Nyt, kun tasavallan presidentti ei enää voi runnata hallituksia ja määräenemmistösäädökset on purettu, demokratia toimii paremmin, Väyrynen sanoo.
- Se merkitsee, että sosialidemokraattien ympärille tai vaihtoehtoisesti Keskustan ja Kokoomuksen ympärille rakentuva hallitus olisi vallassa silloin, kun äänestäjät niin päättävät, Väyrynen linjaa.
Punamultahallituksilla on Väyrysen mielestä kunniakkaat perinteet, mutta nyt hänestä olisi rakennettava eurooppalainen yhteistyömalli. Laajat koalitiot taas sopisivat vain poikkeuksellisiin olosuhteisiin, jollaiset sotien jälkeisenä aikana oli.
- Vuonna 1995 poikkeuksellisia olosuhteita ei ollut. Näin laajalle hallituspohjalle ei 1990-luvulla ollut mitään aihetta, puhumattakaan uudesta vuosituhannesta, Väyrynen sanoo.
Politiikka -sivulle
| 
