Venäjän maatalous ei luovu valtion tiloista
YRJÖ ROUHE, 29.12.2000
Yksityisviljelijät osoittavat, että maatalous voi olla Venäjälläkin tuottoisa elinkeino. Siitä huolimatta kannattamattomista valtiontiloista ei luovuta. Niille luodaan nyt tukiaisjärjestelmiä, joista myös yksityistilat pääsevät osallisiksi.
Venäjän Karjalassa Kinalahden kylässä yksityistilaansa viljelevä
Viktor Leontjev on runsaan kymmenen vuoden aikana
osoittanut, miten maanviljely voi olla kannattavaa toimintaa ja
jopa ilman minkäänlaisia tukiaisia.
Viktor Leontjev kävi vuosikymmen sitten hakemassa oppinsa
Suomesta Otavan maatalousoppilaitoksesta. Palattuaan
kotikyläänsä hän osti lakkautetun sovhoosin karjasuojat ja
osan pelloista sekä alkoi kasvattaa lihakarjaa. Siinä ohessa hän
pitää myös lypsäviä.
- Päätulon saan lihan myynnistä. Teurastan itse ja paloittelen
ruhot valmiiksi petroskoilaisille kauppiaille ja laitoksille. Lihat
noudetaan suoraan tilalta, kertoo parikymmenpäisen
mullikkalauman kasvattaja Viktor Leontjev.
Lypsäviä hänellä on seitsemän. Niiden tuotos hupenee suoraan
navetasta Kinalahden 400 asukkaan tarpeisiin. Leontjevin tila
työllistää hänen itsensä lisäksi kaksi karjakkoa, yhden
lihakarjan hoitajan sekä satunnaista työvoimaa
rehunkorjuutöissä.
Tukijärjestelmiä kehitetään
Viktor Leontjevin kuten muittenkin yksityisviljelijöitten
ongelmana on, ettei valtio luovuta eikä edes myy heille
metsämaata. Sen sijaan Karjalan tasavallan metsäpiireille on
annettu ohjeet vuokrata metsiä halukkaille viljelijöille entistä
väljemmin perustein.
Venäjän Karjalan maataloustuotannon elvyttämiseen
panostetaan muutoinkin voimaperäisemmin kuin muualla
maassa. Budjettivaroista on alettu myöntää maataloustukiaisia
ja aloitteleville yksityisviljelijöille eli venäläisittäin fermereille
annetaan jopa starttirahaa.
Neuvostovallan aikaisia maatalouden perusrakenteita ei olla silti
horjuttamassa.
- Nykyoloissa on järkevää turvautua kaikkiin mahdollisiin
omistusmuotoihin, mutta valtaosa väestöstä suhtautuu yhä
suopeimmin maatalouden tuotantolaitosten yhteisomistukseen,
sanoo Karjalan tasavallan päämies Sergei Katanandov.
Tuotantotapojen muuttamista tärkeämpänä hän pitää
maatalouden varustetason kohentamista, sillä
maatalouskonekannasta jopa 80 prosenttia kaipaa pikaista
uudistamista.
- Niin sovhoosien kuin yksityisviljelijöitten laitteisiin on nyt
saatavissa investointeja vain Venäjän federaation, tasavallan
tai paikallisten piirien budjeteista. Sen rinnalle luodaan
luototusjärjestelmä, jonka ehdot laaditaan niin kohtuullisiksi,
että maataloustuottajat voivat itse tulevaisuudessa vastata
myös investoinneistaan, kertoo Katanandov.
Hirsitaloja Saksaan
Viktor Leontjev ei ole vielä päässyt tukiaisista osallisiksi, mutta
metsää hänelle on annettu vuokralle kymmenen hehtaaria.
Paikallisviranomaiset saattavat kymmenkertaistaa vuokra-alan,
jos hän osoittautuu kunnolliseksi vuokralaiseksi.
Metsän vuokraus- ja korjuukulunsa Leontjev kuittaa myymällä
parhaat tukit hirsitalon veistäjille ja loput tehtaille.
- Otavassa meille näytettiin, miten hirsitalo salvetaan.
Rakensin ensin itse yhden hirsimökin ja opetin salvamisen
muille. Nyt seitsemän miestä rakentaa vuokrametsäni tukeista
hirsitaloja Saksaan, kertoo Leontjev.
Talorahoilla hän on ostanut käytetyn metsätraktorin ja
seuraavana hankintalistalla on kenttäsaha. Leontjev uskookin,
että Venäjällä riittää töitä kaikille muillekin, jotka sitä vain
haluavat tehdä.
Täysremontti uhkarohkeata
Suomessa ollessaan Leontjev hankki käytännön
maamiesoppinsa Risto Salmisen tilalla. Salminen toimii Mikkelin
Maaseutukeskuksen johtokunnan puheenjohtajan
luottamusvirassa.
Salminen ei usko fermerijärjestelmän menestyvän kuin vain
Viktor Leontjevin kaltaisissa poikkeustapauksissa.
- Karjalasta löytyy vielä vanhastaan muistikuvia yrittäjyyden
kulttuurista, mutta ei laajemmalti Venäjältä, jossa siirryttiin
maaorjuudesta suoraan proletariaatin diktatuuriin, hän arvioi.
Siksi yksityisviljelyyn on panostettava voimavaroja hyvin
harkitusti, arvelee Salminen, joka on tutustunut useasti rajan
takaisiin olosuhteisiin.
- Pidän monia kirjoituksia Karjalan maatalouden kurjuudesta
yliampuvina. Pellot ovat rajan takana kyllä yhä surkeassa
kunnossa, mutta kehitystäkin on alkanut tapahtua.
- Esimerkiksi Petroskoin lähellä Vilgassa ja monilla muillakin
paikkakunnilla sovhoosin pito on osaavissa käsissä. Kun
tasavallan johtokin näyttää paneutuvan tosissaan maatalouden
ongelmiin, ei sen rakenteita kannata ruveta ainakaan tässä
vaiheessa perin pohjin mullistamaan, sanoo Risto Salminen.
Talous -sivulle
|