YRJÖ ROUHE, 29.12.2000

Venäjän Karjalassa Kinalahden kylässä yksityistilaansa viljelevä Viktor Leontjev on runsaan kymmenen vuoden aikana osoittanut, miten maanviljely voi olla kannattavaa toimintaa ja jopa ilman minkäänlaisia tukiaisia.

Viktor Leontjev kävi vuosikymmen sitten hakemassa oppinsa Suomesta Otavan maatalousoppilaitoksesta. Palattuaan kotikyläänsä hän osti lakkautetun sovhoosin karjasuojat ja osan pelloista sekä alkoi kasvattaa lihakarjaa. Siinä ohessa hän pitää myös lypsäviä.

- Päätulon saan lihan myynnistä. Teurastan itse ja paloittelen ruhot valmiiksi petroskoilaisille kauppiaille ja laitoksille. Lihat noudetaan suoraan tilalta, kertoo parikymmenpäisen mullikkalauman kasvattaja Viktor Leontjev.

Lypsäviä hänellä on seitsemän. Niiden tuotos hupenee suoraan navetasta Kinalahden 400 asukkaan tarpeisiin. Leontjevin tila työllistää hänen itsensä lisäksi kaksi karjakkoa, yhden lihakarjan hoitajan sekä satunnaista työvoimaa rehunkorjuutöissä.

Tukijärjestelmiä kehitetään

Viktor Leontjevin kuten muittenkin yksityisviljelijöitten ongelmana on, ettei valtio luovuta eikä edes myy heille metsämaata. Sen sijaan Karjalan tasavallan metsäpiireille on annettu ohjeet vuokrata metsiä halukkaille viljelijöille entistä väljemmin perustein.

Venäjän Karjalan maataloustuotannon elvyttämiseen panostetaan muutoinkin voimaperäisemmin kuin muualla maassa. Budjettivaroista on alettu myöntää maataloustukiaisia ja aloitteleville yksityisviljelijöille eli venäläisittäin fermereille annetaan jopa starttirahaa.

Neuvostovallan aikaisia maatalouden perusrakenteita ei olla silti horjuttamassa.

- Nykyoloissa on järkevää turvautua kaikkiin mahdollisiin omistusmuotoihin, mutta valtaosa väestöstä suhtautuu yhä suopeimmin maatalouden tuotantolaitosten yhteisomistukseen, sanoo Karjalan tasavallan päämies Sergei Katanandov.

Tuotantotapojen muuttamista tärkeämpänä hän pitää maatalouden varustetason kohentamista, sillä maatalouskonekannasta jopa 80 prosenttia kaipaa pikaista uudistamista.

- Niin sovhoosien kuin yksityisviljelijöitten laitteisiin on nyt saatavissa investointeja vain Venäjän federaation, tasavallan tai paikallisten piirien budjeteista. Sen rinnalle luodaan luototusjärjestelmä, jonka ehdot laaditaan niin kohtuullisiksi, että maataloustuottajat voivat itse tulevaisuudessa vastata myös investoinneistaan, kertoo Katanandov.

Hirsitaloja Saksaan

Viktor Leontjev ei ole vielä päässyt tukiaisista osallisiksi, mutta metsää hänelle on annettu vuokralle kymmenen hehtaaria. Paikallisviranomaiset saattavat kymmenkertaistaa vuokra-alan, jos hän osoittautuu kunnolliseksi vuokralaiseksi.

Metsän vuokraus- ja korjuukulunsa Leontjev kuittaa myymällä parhaat tukit hirsitalon veistäjille ja loput tehtaille.

- Otavassa meille näytettiin, miten hirsitalo salvetaan. Rakensin ensin itse yhden hirsimökin ja opetin salvamisen muille. Nyt seitsemän miestä rakentaa vuokrametsäni tukeista hirsitaloja Saksaan, kertoo Leontjev.

Talorahoilla hän on ostanut käytetyn metsätraktorin ja seuraavana hankintalistalla on kenttäsaha. Leontjev uskookin, että Venäjällä riittää töitä kaikille muillekin, jotka sitä vain haluavat tehdä.

Täysremontti uhkarohkeata

Suomessa ollessaan Leontjev hankki käytännön maamiesoppinsa Risto Salmisen tilalla. Salminen toimii Mikkelin Maaseutukeskuksen johtokunnan puheenjohtajan luottamusvirassa.

Salminen ei usko fermerijärjestelmän menestyvän kuin vain Viktor Leontjevin kaltaisissa poikkeustapauksissa.

- Karjalasta löytyy vielä vanhastaan muistikuvia yrittäjyyden kulttuurista, mutta ei laajemmalti Venäjältä, jossa siirryttiin maaorjuudesta suoraan proletariaatin diktatuuriin, hän arvioi.

Siksi yksityisviljelyyn on panostettava voimavaroja hyvin harkitusti, arvelee Salminen, joka on tutustunut useasti rajan takaisiin olosuhteisiin.

- Pidän monia kirjoituksia Karjalan maatalouden kurjuudesta yliampuvina. Pellot ovat rajan takana kyllä yhä surkeassa kunnossa, mutta kehitystäkin on alkanut tapahtua.

- Esimerkiksi Petroskoin lähellä Vilgassa ja monilla muillakin paikkakunnilla sovhoosin pito on osaavissa käsissä. Kun tasavallan johtokin näyttää paneutuvan tosissaan maatalouden ongelmiin, ei sen rakenteita kannata ruveta ainakaan tässä vaiheessa perin pohjin mullistamaan, sanoo Risto Salminen.

Talous -sivulle